tiistai 16. lokakuuta 2012

Tottelevaisuutta

Hei. Eilen oli taas tokotreenit klo 18-19 Ojangon Vuokkoset-areenalla. Otin mukaan kevythäkin, koska Vili nyrjäyttää kohta niskansa kun yrittää riuhtoa kentälle vaikka on betoniseinässä kiinni. Yritän sillä muutenkin saada sitä vähän rentoutumaan enemmän. Ihan hyvin toimi toi kokeilu, taidan ottaa sen ihan tavaksi. Eihän se Viliä sen enempää rauhoittanut, ihan yhtä kova häseltämään se oli eilenkin, kuin aina muulloin. Mutta ainakin sillä on paljon intoa treenailla tokoakin, mikä on kiva nähdä.

Alkuun paikkamakuu, taas myö jotain saatiin sähellettyä. Alko jo ihan hyvin, mutta sitten kun lähdin kävelemään pois Vili rupes ravistelemaan ja arvasin että se nous. Siellä se istui ja katteli, olin jo puolessa välissä matkaa, ja testasin että menisikö se kaukona maahan. Jee! Meni. Paikkamakuu loppuun asti ihan ok. Kääntyi kerran lonkalta vähän skarpimpaan asentoon.

Tämän jälkeen suhteellisen pitkä seuraamispätkä, pelkällä sosiaalisella palkalla, eli ei herkkuja eikä leluja. Vili palkkaantui hyvin myös tönimisestä ja kehuista, aina se ei niin lähde siihen mukaan mutta eilen oli hyvä päivä :) Vili vähän edisti josta johtuen perusasennot jäi vähän liian eteen. Tehtiin treeneissä myös kaukoja, vähän jääviä ja muutama hyppy. Loppuun uusi juttu: Merkki. Heti tunnin alussa tunnustin, että en ole "kerennyt" edeltävän viikon aikana aloittaa merkkiharjoittelua, saatiin se viime maanantaina nimittäin kotiläksyksi koska ei pystytty olla loppuu asti muiden menojen takia. Nyt aloteltiin se ja se oli ihan kivaa, ohjasin Vilin merkin taakse samalla hoin "merkki" ja naks ja palkka.

Vili oli lähes koko treenit irti, vaikka kentällä oli koko ajan muitakin koiria. Vaikka se on vielä nuori poika niin näyttää olevan tajunneen että treenit on treenit ja muualla sitten leikitään :) Ei nuuskinut tai kattellut muualle kun tehtiin "töitä". Hyvä Vili!

Ensi kerralla on kisanomaiset treenit, kaksi liikettä pitää taas valita niihin (paikkamakuun ja luoksepäästävyyden lisäksi). Oon miettinyt että liikkeestä maahan jääminen vois olla toinen ja seuraaminen hihnan kanssa tai ilman toinen.

Luin eilen illalla agilityartikkelia, minkä Sanna lähetti sähköpostitse ja siihen liittyen saatiin myös kotitehtäväksi vähän pohdiskella omaa agilityideologiaa, agilitypersoonallisuutta ja agilityosaamista. Sen lisäksi pitää myös kertoa oma potentiaalinen maksimaalinen suoritustaso, eli korkein taso johon minä ja Vili voidaan päästä meidän vahvuudet ja heikkoudet huomioiden :) Mun piti viikonloppuna käydä tätä läpi, mutta unohdin. Eilen kun aloittelin niin teksti sai kyllä ajatuksia liikkeelle ja tajusin että välillä on ihan hyvä ajatella jotain. Se oli jopa kivaa. Tuli kyllä sellaisiakin ajatuksia ja fiiliksiä mitkä ei ollut niin kivoja. En välttämättä ole huomannut dominoivani jossain harjoitteessa, mutta todellisuudessa siinä nyt on vaan käynyt niin. En tietoisesti halua olla dominoiva, joten niihin harjoitteisiin mitkä hoksaan niin tulee varmasti muutos. Onneksi meille annettiin tällainen ajattelutehtävä. Taidan kirjoitella siitä tänne vielä lisää, kun saan sen valmiiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti