perjantai 30. marraskuuta 2012

Hitsin A

Eilen oli aksatreenit pitkästä aikaa! Sanna oli pistänyt meille tosi kivan radan missä oli 19 estettä. Valmistauduin tosi hyvin, ja muistan pätkän vieläkin tarkasti :) Siitä oon tosi tyytyväinen. Tähän vaikuttaa suuresti se, että olin Vappu Alatalon luennolla ja tajusin mihin kannattaa keskittyä, jännittäminenkin alkoi vasta juuri ennen suoritusta. Toinen mikä tähän vaikuttaa on viime lauantain treenit Purina-areenan kisoissa. Katsottiin kun muut valmistautuvat kisasuoritukseensa.

Ihanaa, että meillä oli eilen samanlainen treeni, vielä kun kaikki on niin tuoreessa muistissa. Tässä itse väsäämäni luonnos radasta. Se on aika hyvin mittasuhteissa, mutta ei tietenkään täysin :)

Jotta ymmärtäisitte vähän mitä nuo viivat meinaa niin tässä helpotusta, 1=hyppy, 2=muuri, 4=putki, 6=okseri, 7=A-este, 8=pituus, 14=pussi.

Kaikki muut teki  tuon A-esteen vieressä olevat kepit, mutta me ei vielä osata niitä, niin vaihdoin ne tuohon A:han. Oli hienoa nähdä, kun on ollut kuukauden poissa, kuinka muut on siinä lyhyessä ajassa edistynyt valtavasti!

Rata alkoi vähän kehnosti. 2 käsky "kierrä" mikä meillä on sama kuin monella muulla "takaa". Vili päätti kiertää koko muurin. Aloitin alusta ja jätin äänenkäytön kokonaan pois. Meni tosi hyvin siihen asti, että päästiin A:lle, Vili meni tosi hyvin, mutta ei aikomustakaan ottaa kontakteja alastullessa. Koitettiin pari kertaa uudestaan mutta ei muutosta. Jätin Vilin kontakteille odottamaan ja jatkoin rataa 8 esteelle. Meni taas niin kauan hyvin että tuli 11, eli A-este uudestaan :D En kuitenkaan menettänyt malttia vaan jatkettiin  taas esteeltä 12 loppuun asti. Muuten hyvää ja vauhdikasta tekemistä, oma ohjauskin toimi loistavasti. Tein mielikuvaharjoituksia varmaan 10 odotellessa omaa vuoroa, ja koko ajan tuli varmempi olo siitä, että muistan mitä olen menossa tekemään ja miten ohjaan seuraavalle esteelle.

Harmitus oli kuitenkin suuri A:n takia. Hyvä ettei itku päässyt :D Mutta niinkuin Vappu kertoi luennollaan, virhe on vain hyvä asia. Nyt vaan treenaamaan, koitan saada itselleni hankittua vapaatreenikortin, jolloin pääsen useammin treenaamaan agilityä kuin kerran viikossa. Se olisi tarpeen ja sitä haluaisinkin.

Jussi otti jotain videoitakin treeneissä, täytyy ladata ne viimeistään ensiviikolla youtubeen ja linkittää tähän postaukseen. Tai no en lupaa vielä mitään, en nimittäin oo nähnyt minkälaista sähellystä se on saanut kuvattua :D

Viime yön aikana pääkaupunkiseutu on täyttynyt ihanasta valkoisesta lumesta, jota nyt kuitenkin on ehkä jo tullut tarpeeksi. Kuitenkaan vieläkään ei loppua näy. Tänään lähdetään koko poppoo ajelemaan äidilleni pohojanmaalle, missä ei lunta kuulemma vielä ole. Eli loppumatka ainakin pitäisi sujua vähän sutjakkaammin.

Sunnuntaina on ystäväni Lauran vauvan nimiäiset :) Mietin pääni puhki, että mitäs Vili tekee sillä aikaa, sitä ei voi ottaa niihin juhliin mukaan ja se kuitenkin on mukana, koska ajellaan äidiltä suoraan Jyväskylään. Autoonkaan sitä ei viitsi jättää, koska nyt on jo pakkasta sen verran että voi tulla vilu. Miten mulle ei HETI tullut mieleen, että tottakai Tuulilta kysyn. Laitoin heti viestiä kun kekkasin sen, ja olin niiiin onnellinen ja helpottunut, että saadaan jättää Vili niille juhlien ajaksi :) Vaikka kyse on vain muutamasta tunnista, niin sitä silti miettiin, missä Vilin olisi parasta olla, missä se tuntisi olonsa turvallisimmaksi ja parhaaksi. Tuulilla tietty :)

tiistai 27. marraskuuta 2012

Tunnistusnoudon alkeita

Katsotaan mitä tästä tulee, kun kirjoittelen puhelimella, luultavasti ainakin kirjoitusvirheitä. Eilen oli tokotreenit, joissa meitä oli vain kaksi, oli siis paljon aikaa kouluttajan kanssa/koirakko. Aloitettiin tunnistusnouto, mistä Jenni piti meille aluksi pienen luennon, josta päähäni iskostui eniten se, mitä koiralta tässä liikkeessä vaaditaan. Nenän käyttöä. Ei niinkään harjoitella noutoa tms. Ainoastaan sitä, että kun koira löytää kapulan niin naks ja palkka, sitä ei tarvitse edes ottaa suuhun vielä.

Laitoin aluksi Jenniltä saamani kapulan namitaskuun keräämään itseensä hajua, josta otin sen vielä käsiini hypisteltäväksi. Tarkoitus ei ole huijata herkkuja käyttäessä vaan helpottaa näin alkuun koiran tekemistä ja kapulan löytämistä. Jenni piilotteli ja Vili etsi, minä juoksin palkkaamaan kun kapula löytyi! :) Se oli kivaa. Oli muutenkin piristävää saada mukaan täysin uusi liike, vaikka moivaatio ja viretila onkin nyt pysynyt jo pitkään plussan puolella!

Omatoimisesti tehtiin suhteellisen lyhyitä pätkiä ruutua, hyppyä, seuraamisia ja jääviä. Tehtiin myös liikkuroitu seisomaan jääminen, mutta en palannut Vilin viereen vaan palkkasin oman käännökseni jälkeen sen seisomisesta.

Ainiin, aluksi oli myös paikkamakuu, missä Vili on ottanut tavaksi kääntää toiselle lonkalle jossain vaiheessa liikettä. Olin myös noin 2 sekuntia piilossa :D

Hyppy menee kyllä tosi vaihtelevasti, välillä koko liike, välillä ei hyppää ollenkaan... Hmm. Täytyy pistää oma toiminta tarkempaan tarkkailuun.

Lepopäivänä raunioilla

Miten se meni, että sunnuntai on pyhitetty lepopäivä. No eipä vaan oo meillä! Oltiin hela family 10.00  nappaamassa pikku Nuka-pentua (heeleri 4kk) omistajineen kyytiin ja pari minuuttia yli 10 jo matkalla Korson raunioradalle, jonne tulossa oli myös Emmi. Ennen kuin Emmi saapui paikanpäälle pääsi Nuka ja Vili tutustumaan toisiinsa, ja samalla aamulenkille (ainakin Vili oli suoraan sängystä napattu auton kyytiin). Vilin reaktio pieneen pentuun oli yllättävä. Normaalisti se touhottaa niin paljon, että sitä pitää vähän rajoittaa ja varoa, mutta nyt se oli niin aikuismaisen tylsä, että teki sen varmasti tahalleen kun ollaan vitsailtu ja lässytelty sille aiemmin tommosista jutuista... :D Se ei siis ollut juuri ollenkaan kiinnostunut Nukasta, mutta Nuka seurasi siitä huolimatta Viliä joka paikkaan :) Hellyyttävä tapaus.

Nuka aloitti, ja koska se on pentu ja ensikertalainen tehtiin asia sille hyvin helpoksi ja kivaksi :) Kivaa sillä selkeästi olikin :D Nukan vuorolla myös päästiin tallaamaan aluetta. Sää oli aika kolkko, vähän tihkutti vettä ja ihan aamusta oli satanut paljon. Oli siis synkkää, kylmää ja märkää :)

Mietin tässä jo, että mitä mää Vilin vuorosta oikein kertoisin. Se oli hyvä, piilot oli osa aika haastaviakin. Liian vaikeaksi meni siinä vaiheessa kun kaksi tyyppiä lähti samaan aikaan piiloon. Toisen löytyessä oli vaikea muistaa, että ainiin täällä on jossain toinenkin. Parin lähetyksen jälkeen Vili kuitenkin sai hajun ja löysi myös tämän toisen tyypin. :) Näkölähdöt yksi ihminen kerrallaan sujuvat jo todella hyvin. Tai todella hyvin meidän mittakaavassa, Vili ei ilmaise löytöään, muutenkuin juoksemalla kovaa takaisin saatuaan herkut, kuullaan kyllä jo kehuvaiheessa että nyt on ukko löytynyt. Mutta se on tarpeeksi meille, raunoilla on tosi kivaa ja se on tärkeintä :)

Voi kun oisin ottanut jotain kuvia.

Raunoilta suoraan J:n vanhemmille käymään josta kiiruhdin sitten futsalpeliin. Peli päätty 4-4 ja se oli kyllä semmoista sykkimistä ettei pitkään aikaan ole ollut :) Tasuri tuntui melkein voitolta, tai no ei kyllä lähellekkään, mutta se ei harmittanut niin paljoa kuin yleensä harmittaisi, koska kaikki tsemppasi niin kovasti, että päästiin edes siihen tulokseen! :) Pelin jälkeen mulla olikin rytmit ihan epäjärjestyksessä, luulin että oli jo myöhä, vaikka kello oli vasta jotain väliltä 17-18. Taisinkin kömpiä peiton alle pari tuntia siitä, ja nousinkin seuraavan kerran maanantaiaamuna :) En kyllä yhtään sen virkeämpänä kuin normaalisti, mutta uskottelen ainakin itselleni että univelat on tällä kuitattu.

Muiden kisasuoritus on meidän treeni

Lauantaina meillä oli poikkeukselliset agilitytreenit Helsingin Purinalla, siellä oli HAU:n (Helsingin agility urheilijat) järkkäämät minien ja medien agilitykisat. Nähtiin hallilla 12 aikaan ja aloitettiin kimppalenkillä. Paikalla oli noin 10 koirakkoa. Lenkin aikana tehtiin erilaisia harjoitteita, oltiin kontaktissa koiran kanssa, ohiteltiin, juostiin, käveltiin, ... Vilin kanssa juokseminen, siten, että se on hihnassa, on vähän haastavaa, koska kun mennään teityn vauhtipisteen yli, se rupeaa kiihdyttämään niin kovasti, että se menee vedoksi ja sillä on suunta vain eteenpäin (juoksuvaljaiden kanssa tietty ihanteellinen tilanne, mutta niitä ei olla nyt niin kovin hyödynnetty, vaikka pitäisi kyllä)..

Lenkin jälkeen meidät jaettiin muutamaan ryhmään. Yksi ryhmä kerrallaan mentiin käymään hallissa, jonka alusta oli aivan outo, huomasin itsekin että jäin kummastelemaan sitä aluksi ihan ääneenkin :D Hiekkaa missä on kankaanpaloja? Kuulemma maneeseissa käytetään sellaista, tuo ei ollut ihan niin pehmeä, mutta kisatilanteessa kuulemma varsinkin isommat koirat (mitkä myös pääsivät todella kovaan, lähes hallitsemattomaan vauhtiin :D tai siltä se ainakin mun silmään näyttää) oli heittänyt kupperiskeikkaa mutkissa kun maa lähti jalkojen alta. Itse en tällaista nähnyt, koska maxit ei kisanneet samana päivänä.



Mentiin nurkkaukseen, missä oli mahdollisuus treenata vähän ennen kisasuoritusta. Tehtiin kiertoja hyppyesteelle muutamia kertoja, se riitti treeniksi tällä kertaa häiriö huomioon ottaen. Ulkona, parkkiksella oli toinen "rasti" missä oli tehtäviä. Vili oli hyvässä vireessä ja odotellessa treenailtiin vähän tokojuttuja. Ensimmäisenä oli meille siinä vireessä ihan iisi juttu. Luoksetulo. Jätin Vilin vaihteen vuoksi seisomaan ja odottamaan, itse hölkyttelin kauemmaksi, ja kutsuin sen luokse kun olin päässyt riittävän kauas. Lähdin juoksemaan karkuun. Palautteena kuultiin, että Vili ei kiinnittänyt poistumiseni aikana mihinkään ympärillä olevaan mitään huomiota. Huomiotta jäivät sekä ihmiset, että muut koirat, mikä oli kyllä kiva kuulla, itsehän en suoritusta nähnyt vasta kuin kääntyessäni. Tämän jälkeen kierrettiin toista kouluttajaamme, eli siis ihmistä. En muista ollaanko sitä koskaan tehty, ainakaan ei aikoihin, jos ollaan. Alku olikin vähän kankeaa, mutta muutamien toistojen jälkeen pääsin jo vähän pakittamaan ja lähettämään kiertoon kauempaa.

Koirat autoon ja takaisin halliin katsomaan kun kisat starttaa. Saatiin parin kanssa omat tyypit kenen suoritusta seurattiin alusta loppuun. Meidän tyyppi tutustui rataan rauhallisesti, hieman yhtä kohtaa epäröiden. Meidän tyyppi teki sen kohdan tosi monta kertaa eri variaatioilla. Loppujen lopuksi ei edes päätynyt siihen minkä teki viimetteeksi. Kertaakaan meidän tyyppi ei mennyt rataa sillä vauhdilla, millä menisi kisatessa. Hän ei myöskään tehnyt mielikuvaharjoituksia, ainakaan näkyvästi. Hän lopetti rataan tutustumisen hyvin todennäköisesti ensimmäisenä, käytti siihen todella vähän aikaa (ainakin omasta mielestäni). Rata meni kuitenkin häneltä tosi hyvin, ja epäröity kohta myös. Mitä nyt koira vähän aloituksesta varasti, mutta se ei haitannut suoritusta. Tyyppi ei sijoittunut palkintopalleille, vaikka niin tietty toivottiin, koska olihan se kuitenkin meidän tyyppi! :D Oli TOSI mielenkiintoista seurata yhtä ihmistä, ja sen suoritusta alusta loppuun saakka.



Sitten lähdettiin lämppäämään meidän kouluttajan Sannan kanssa, kun hänen kisavuoronsa olisi kohta. Lämmittelyn aikana käytiin läpi kaikkien meidän tyyppien suoritukset, ja miten niitä olisi voinut parantaa. Kaikissa oli jotain parannettavaa. Lähinnä alotuksissa, ja loppuun ohjauksessa. Jutustelujen jälkeen nappasin Sannan puhelimen, koska sain tehtäväkseni kuvata hänen suorituksensa. Mentiin parvelle katsomaan, kuinka paljon Sanna noudattaa meille opettamiaan asioita, ja kyllähän niitä noudatettiin :D Se oli NIIN hienon näköistä, kun rataan tarpeeksi tutustuttuaan (kauhea sana, toivottavasti meni oikein...) Sanna rupesi tekemään sitä mielikuvaharjoituksena. Hän otti pienen vapaan tilan kentän reunalta, sulki ehkä silmät ja näytti että olisi ruvennut tanssimaan. Pysyttiin koko ajan kärryillä, mikä kohta radassa oli menossa, niin selkeät oli ohjaukset. Vau.

Sannalle tuli hylky, mutta suoritus oli kuitenkin periaatteessa virheetön. Oli vain ajoituksesta yksi ohjaus kiinni, mutta koirakolle sinäänsä ei tullut yhden yhtä virhettä. Mun oli vaikea suorituksen jälkeen analysoida sen tarkemmin, mitä tapahtui, koska keskityin kuvaamiseen, ja näin suorituksen vain puhelimen näytöltä. Sanna onneksi lupasi pistää mulle linkin videoon, koska käytiin sitä suoritusta niin paljon jälkeenpäin läpi, että haluan vielä nähdä sen.

Sitten päivä olikin pulkassa, ja me loputkin lähdimme kotiin. Tai ei me itseasiassa lähdetty, mentiin vielä Vilin kanssa ulos ja lenkin päätteeksi Purinan läheiseen koirapuistoon, missä oli Vilillä niin hyvät juoksu- ja painikaverit = 5,5kk bordercollie ja 7kk tipsu. Bortsun kanssa ne juoksi aivan älyttömän paljon. En tajua miten Vilillä oli pitkän päivän jälkeen vielä niin hirveesti energiaa.

Lauantai-illasta mentiin vielä moikkaamaan Katjan perhettä ja Vili pääsi samalla leikkimään Zara-cockerin kanssa pariksi tunniksi. Luulisi siis, että tosta meidän vintiöstä olisi virrat loppunut, ehkä ne loppuikin, mutta se ei vaan näytä sitä :)

perjantai 23. marraskuuta 2012

Psyykkinen valmentautuminen

HSKH:n agilityn tehoryhmä järjesti Vappu Alatalon luennoimaan psyykkisestä valmentautumisesta eilen Vantaalle, ja sain sähköpostin vajaa pari tuntia ennen luentoa, että päästään vielä mukaan kuuntelemaan! :) Luento oli aivan huippu, kuin olisi rahaa pankkiin laittanut. Käsiteltiin lähinnä jännittämistä ja itseluottamusta. Kaikki oli tätä ennen vähän hakusessa itsellä, nyt sain harjoitteita millä näitä osa-alueita voi parantaa. Tein luennolla muistiinpanoja joita avaan joku päivä tänne. Saatiin myös kotitehtävä jännittämiseen liittyen. Siitä voi tulla ihan mielenkiintoinen, koska itse olen superjännittäjä. Yleensä jännitys muuttuu positiiviseksi, esim fudismatsissa, mutta joskus jännitys saa yliotteen ja menen vaan ihan lukkoon. Agilityssä siitä varmasti on harmia, koska fudismatsissa mun ei tarvitse ajatella juuri mitään, kunhan vaan meen eteenpäin ja teen mitä mieleen tulee, mutta agissa pitää ensinnäkin yrittää muistaa rata ja liikkua vielä sen mukaisesti että koirakin ymmärtäisi siitä jotain. Vaatii hirrrrveesti harjoitusta.

Tänään Vili pääsee viettämään poikieniltaa. Mulla on työpaikan pikkujoulut ja oon kotona vasta myöhään illalla. Ohjelmassa mm. Finlandia-talolla Suomi Nauraa! - stand up esitys kera hyvän seuran, ruoan ja juoman. Mulla on huikeat 2 siideriä mukana ;) On täällä myös vähän punkkua. Mutta tarkoitus on kyllä lähteä kotiin suoraan Finlandia-talolta, koska huomenna on kiva päivä tiedossa, enkä halua pilata sitä päänsäryllä! :D

Lauantaina (huomenna) ollaan siis menossa Purinalle meidän agiryhmän kanssa katsomaan HAU:n järjestämiä agikisoja ja samalla treenaamaan; testataan miten hyvin koirat leikkii ja keskittyy kisapaikalla, jossa on uusia häiriöitä. Käydään myös läpi muita asioita kisasuoritukseen liittyen mm. suoritukseen valmistautuminen, aikataulutus kisapäivänä, lämmittely ja jäähdyttely. Vapun luennolta näihinkin hyviä vinkkejä saaneena odotan mielenkiinnolla lauantain treenipäivää :)

Ruokailut on mennyt hyvin. Maha on toiminut toivotulla tavalla. Ollaan menty samalla setillä eteenpäin, eli kana-kasvismix + naudanmaha + pikku nokare kananluumurskaa. Tänään aamulla sama setti, ja illalla ruoan sekaan taas mun tekemä kasvismössö1.

torstai 22. marraskuuta 2012

Kasvismössö 1


Eilen suoraan töiden jälkeen kauppaan. Lueskelin aikaisemmin mitä kasviksia/hedelmiä/marjoja saa/pitää käyttää. Apuna käytin mm. Calcifer's kennelin sivuja ja joitain muita mitä en nyt tähän hätään muistanutkaan... Mistään en kuitenkaan löytänyt pienen satsin (noin 0,5kg - 1kg) kasvismössö-ohjetta, niin soveltelin vähän itse. Ensi kerralla käytän enemmän salaattia ja kurkkua. Yhteen pakastuspussiin pistettiin ~50g. Iltaruokaan saatiin jo pakastettu+sulatettu kasvismössö sekoitettua. Tästä satsista pitäisi riittää meille noin pariksi viikoksi. Lohiöljy meillä on myös näiden lisäksi, sitä on tarkoitus pistää ihan pakastamattomana ruoan+kasvisten sekaan.


Voi kun jaksaisi omaankin ruokailuun panostaa yhtä paljon :D Vilin läjät on nyt ollu huomattavasti pienempiä, tänään aamulla osittain vähän löysähkö, johtunee tuosta kasvismixistä, mutta muuten kiinteä ja hyvä.

Hyvin maistuu. Ollaan kuulemma liian hitaita ruoan valmistuksessa, ei jaksaisi millään odottaa, sitten kun kuppi on maassa niin pitäisi vielä totellakkin ja joku typerä temppu tehdä!

 

Ennen iltaruokaa oltiin Vilin kanssa morjestamassa Piaa ja Sakua Haltialan suunnalla. Mentiin noin 4km lenkki siellä teillä ja poluilla jossa koirat sai kirmata suurimman osan ajasta vapaana. Lähdettiin matkaan tosta Tuuskin läheisyydestä ja käännyttiin tuolla Kellarinmäen kohdalla takaisin päin, jotta koirat saa mennä paluumatkankin vapaana.


Tänään olisi Vappu Alatalon luento psyykkisestä valmistautumisesta Vantaalla. Minulta meni ilmoittautuminen ihan ohi, koska oltiin silloin ulkomailla. Laitoin äsken viestiä, voiko sinne vielä ilmoittautua.. Vastausta odotellessa! Jos ei päästä, niin mennään illasta treenaamaan aksaa PITKÄSTÄ AIKAA, koska meillä olisi treenit samaan aikaan kuin luento on. Valkut on kuuntelemassa luennolla, ja luulen että treenikaverit myöskin.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Barf barf!

Otinkin samantien kun töistä pääsin niin asiakseni sulattaa pakastimen. Se piti tehdä ennätysajassa, koska niinkuin aiemmassa postauksessa kirjoitin, ulkona ei ole pakkasta, eikä mulla oo vaihtoehtoista paikkaa pakasteille. Vuorasin lavuaarin kylmäkalleilla ja heitin pakastimen sisällön sinne tärkeysjärjestyksessä. Päälimmäiseksi patongit ym "turha", mitkä on seissyt pakastimessa varmaan vuosia, mitkä voin surutta heittää roskikseen.

Sulatukseen meni varmaan kaikenkaikkiaan noin 2,5 tuntia...  Vili tottakai oli vahtimassa, että teen sen oikein.
Ylähylly oli pahin, niinkuin näkyy. Ei sentään ollut kokonaan vuorautunut umpeen :D


Sulatuksen jälkeen odottelin että puolisko palaa kotiin, jotta päästäisi heti samantien lähtemään Murren Murkinaan ostoksille! Soittelin siinä välissä myös Maaretille, joka neuvoi vielä mitä meidän kannattaa aluksi ostaa. J saapui vähän jälkeen 19, muistelin että Murren Murkina on 20 asti auki. Mutta ei. Onneksi nyt varmistin netistä vielä.... Musti ja Mirri on lähellä, ja myöhempään auki, hieman kalliimpi, eikä valikoima ole yhtä hyvä, mutta hyvä aloitussetti saatiin sieltäkin.

Ostettiin kana-kasvismix 500g x 2, sika-kasvismix 500g x 1, naudanmaha 500g x 2, kananluumurska 500g x 1, kalkkunanluumurska 500g x 1. Ja painavampi ruokakuppi, kun teräksinen liukuu alta pois kun kuppi on tyhjä ja täytyyhän Vilin putsata se ihan putipuhtaaksi. Rahaa meni yhteensä ~22 euroa (kupin osuus tästä noin 8euroa muistaakseni).

MUSCHin sivuilta löytyvän taulukon perusteella noin 10kg koiran ruokamäärä/vrk on noin 250g. Lähdetään nyt sillä, ja muutellaan määrää tarvittaessa, todennäköisesti vähän suuremmaksi. Tällä hetkellä Vili saa ruoan sekä aamulla, että illalla 50/50. 

Aloitettiin kana-kasvismixillä, jonka sekaan laitettiin suunnilleen saman verran (vähän enemmän) naudanmahamurskaa, ja pieni nokare kananluumurskaa. Ateria näytti tältä. Vili oli ihan onnesta sekaisin heti kaupasta tullessamme, haistoi samantien että kassissa on jotain hyvää sille. Sulamisaika menikin sitten jääkaapin edessä vinkuessa ja meitä tuijotellessa että eikö me nyt tajuta että sen herkut on siellä ja se haluaa ne nyt.


Voi sitä onnea, kun se aika sitten koitti, että ruoka oli tarpeeksi sulanut. Ei täysin sulanut, mutta tarpeeksi. Sekottelin mössöt vielä keskenään ja avot, eikun herkuttelemaan. Paitsi aina ennen herkuttelua, tehdään joku temppu, josta vapautan Vilin syömään. Huomasi, että kupin tuoksut sekotti vähän pojan päätä. Pyysin sivulle, joka tarkoittaa, että Vilin pitäisi tulla vasemmalle puolelleni istumaan ihan jalkani viereen, naama menosuuntaanpäin. Tämä on ensimmäinen liike, mitä tokossa ruvettiin harjoittelemaan, eli noin 3kk ikäisestä asti ollaan tätä tehty, pitäisi siis olla ihan iisi juttu. Kuitenkin, Vili tuli mun oikealle puolelle istumaan takapuoli menosuuntaan päin :D Mitä ?! Uusi käsky, ja mukamas vaan korjasi asentoa siinä paremmaksi ja mielestään teki ihan oikein :D Noh. Ei kun uusi yritys, ja johan homma toimi taas... "Vapaa" ja ruoan kimppuun :)


Ruoan jälkeen meillä oli onnellinen pieni heeleri, joka kyllä toivoi lisää, mutta kun huomasi, ettei lisää ole tulossa hyppäsi sohvalle viereen, painoi pään syliin ja nukahti :)

Ennen nukkumaanmeoa laitettiin aamun ruoka jääkaappiin sulamaan. Tehtiin nyt niin, että sahattiin veitsellä pötköstä sopivat palaset, ja laitettiin yllä näkyvään kippoon ne sulamaan. Kelmu päälle, koska nnaudanmaha haisee kamalalle :D Turha meidän on koko pötköä sulattaa, menee pian hukkaan.

Tänään on tarkoitus käydä ostamassa vähän kasviksia ja tehdä niistä tehosekoittimella kasvismössöä pakkaseen, sen verran että siitä riittäisi vähän pidemmäksikin aikaa. Edes pariksi viikoksi.

tiistai 20. marraskuuta 2012

BARF

Nyt se on päätetty ja valmistautuminen aloitettu. Tänään vuorossa pakastimen sulatus, jotta saadaan sinne jotain mahtumaan. Ulkona ei kyllä ole pakkasta, että voisin pakasteet sinne heittää, mutta luulen keksiväni jotain.

MUSCH BARF <- Tuolta lisätietoa niille, ketkä eivät vielä tiedä mitä se barffaus tarkoittaa.

Tarkoituksena on siirtyä suoraan nappularuoasta raakaruokaan. Kirjoittelen tänne kaiken mitä vaan kerkeän ja muistan. Yritän myös ottaa kuvia tekstin lisukkeeksi.

Oon niin innoissani, että haluaisin samantien lähteä Murren Murkinaan ostoksille. Oon käynyt siellä Maaretin kanssa ostamassa Sonylle ruokaa ja huomasin, että siellä on hyvät valikoimat, ainakin näin aloittelijan silmälle ;) Mulla on sitäpaitsi niin kivoja kavereita, että ne neuvoo mielellään ja jakaa omia hyviä ja huonoja kokemuksia, en malta odottaa, että päästään aloittamaan!

maanantai 19. marraskuuta 2012

LIEBSTER

"Kyseessä on LIEBSTER- palkinto jonka ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia.
 
Varsinaista hommahan tässä ei ole, vaan säännöt kuuluvat näin:
  1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
  2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
  3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen."
Tämän kivan haasteen sain Iida Lähdekorvelta, jolla myöskin on heelereitä, TÄTÄ klikkaamalla pääset tutkailemaan Iidan ylläpitämää blogia.

Haastekysymykset:

1. Paras hetki elämässäsi, joka liittyy koiriin.
Voi ei miten vaikea.... Varmasti kaikki hellyydenosoitukset, lohdutukset, päivittäiset iloiset vastaanotot kun tulen töistä kotiin, .... Lapsuuden muistoissa vahvimpana on Rippe-hirvikoira, joka oli paras ystäväni ja vartijani :) Jos nyt on pakko PARAS hetki mainita, niin onhan se nyt kuitenkin se, kun haimme Vilin kotiin. :)


2. Kuvaile koiraasi yhdellä sanalla ja lisää kuva, joka ilmentää tätä ominaisuutta koirassasi.
Rento. Vili ei turhia stressaa. Tämä kuva on otettu muutama päivä sitten, kun olimme lähdössä Saksaan, Vili katteli kopasta tässä asennossa kun touhusimme ja stressasimme, että onko kaikki varmasti mukana. :)


3. Minkä rotuinen on seuraava koirasi?
Saman rotuinen, eli lancashire heeler

4. Ärsyttävin piirre koirissasi?
Treenitilanteessa turhaudun helpoiten silloin, kun Vili ottaa erilaisista hajuista/herkuista häiriötä ja keskittyminen herpaantuu.

5. Hienoin/vaikein asia, jonka/jotka olet koirillesi opettanut?
Vaikein on ehdottomasti agilitypuomin/A-esteen/keinun alasmenokontaktit. Sen kanssa mulle on eniten tullut harmaita hiuksia. Luulen, että hienoin liike on vielä tulossa, tällä hetkellä se on ehkä "pupu", eli Vili on etutassut ilmassa ja tasapainottelee istuma-asennossa ainoastaan takajalkojen tuella.

6. Jos sinulla ei olisi koiria, mihin käyttäisit kaiken sen ajan, jonka nyt käytät koiriisi?
Hyvin todennäköisesti en mihinkään.

7. Jos koirasi olisi ihminen...
Helpottuisin siitä, kun se kertoisi aina tarvittaessa, jos se on kipeä, tai jos sitä ei vaan huvita joku asia.

8. Kolme koirarotua, joita et koskaan edes harkitsisi ottavasi. Miksi?
Koirarotuja luettelematta; rodut, joilla on hengitysvaikeuksia, rodut, joiden keskimääräinen elinaika on hyvin lyhyt, rodut, jotka ovat sairaita tai estyneitä tekemään eläimelle ominaisia juttuja.

9. Mikä on tarina koirasi nimen takana?
Vilin nimi tulee lasten sarjasta Vili Vilperi.

10. Koiriesi tärkeimmät ihmiset, jos sinua ei lasketa
Ehdottomasti tietenkin Vilin isäntä Jussi. Vilin mielestä kaikki kenellä vain sattuu olemaan herkkuja, on tärkeitä. Kaksi tyyppiä kuitenkin saa vielä erikoismaininnan, Katja ja Maaret :)

Ja nyt laitan listan blogeista jotka haastan: 

torstai 15. marraskuuta 2012

Pikapäivitys

Morjesta!

Elossa ollaan. Ja saatiin matkakin. Käytiin Las Palmasissa. Oli tosi kivaa, olin vähän kipeä osan reissusta, ja reissun jälkeen vielä enemmän, mutta nyt kaikki jo paremmin :) Tänään suuntana Saksa, Frankfurt josta Wiesbadeniin kolmeksi yöksi. Lauantaina ollaan menossa Gladbachiin katsomaan Bundesliigaa ;)

Ennen reissua torstaina käytiin agitreeneissä, mutta siitä kun on jo kaksi viikkoa niin muistikapasiteettini ei valitettavasti riitä kuvailemaan niitä reenejä senkoommin. Maanantaina käytiin kipeydestä huolimatta tokotreeneissä pyörähtämässä. Pakko tehdä vähän aivojumppaa Vilin kanssa, kun itse ei suurempiin lenkkeihin ole pystynyt. Onneksi meitä on kuitenkin kaksi huolehtimassa Vilistä, toinen voi aina silloin tällöin sairastella ilman isompia omantunnontuskia.

Tokotreeneistä sen verran, että en tiennyt että ne on kisanomaiset, koska meiltä jäi viime kerta väliin, mutta ei se haitannut, eipä meillä oo sen kummempia rutiineja ennen niitä ollut, että hyvin pärjättiin vaikka saatiin tietää juuri ennen suorituksia :) Alkuun paikkamakuu, joka meni tosi hyvin. Mulla oli ääni tosi painoksissa, eli tosi matala, ja Vili jotenkin totteli paljon kuuliaammin :D Ehkä olin vähän pelottava. Saatiin olla ekana tekemässä muut valitsemamme liikkeet, koska lähdettiin myös aikaisemmin pois (koska olin kipeä). Otettiin hyppy, maahan jääminen ja luoksetulo. Kaikki muu meni ihan ok, paitsi luoksetulo. Oli kyllä joku hajuhäiriö taas koko ajan ja liikkeiden välit oli inhottavia kun piti koko ajan käskeä Viliä olla menemättä tai haistelematta tms. Luoksetulo meni niin että Vili tuli vasta kolmannella käskyllä, koska en saanut huudettua "sivu" käskyä tarpeeksi ymmärrettävästi :D Kaksi ekaa oli tosi matalia ja pelottavia, ja Vili vaan käänteli päätä. Kolmas oli kimeä ja johan pomppas :) Sieltä se sitten ravasi. Tehtiin vähän kaukoja,noutoa ja seuraamista "kehän" ulkopuolella ja lähdettiin kotiin.

Ollaan tässä tehty kaikenlaista muutakin, ollaan edetty hyvin kontaktitreeneissä kotona. Vili kävelee tyynyjen yli ja ottaa kontaktin kun vain takatassut on enää tyynyillä :) Neljä tyynyä peräkkäinkin menee jo hienosti, molemmilta puolilta :)  Aluksi olin ihan helisemässä, kun Vili pomppi tyynyjen yli, eikä yhtään tajunnut, että niille pitäisi astua, väisteli vain. Mietin että mitä ihmettääääää mää keksin. En muista mitä tein, taisin palkata vaan heti kun se astui ees yhdellä tassulla tyynylle.

Ollaan myös tehty takapäätreeniä, kori nurinkurin, viltti päälle, ja Vili nousee takajaloille, etutassut korin päällä. Sitten pyörimään namin avulla eri suuntiin. Sitä ollaan tehty joskus aikaisemminkin, jolloin se meni tosi hyvin. Nyt pitkän tauon jälkeen oli vähän alkukankeutta, mutta saatiin se kuitenkin sujumaan :)

Mitähän muuta. Eilen käytiin päivällä vähän käppäilemässä koirametsässä PITKÄSTÄ aikaa. Teki itsellekin hyvää haukata kunnolla raitista ilmaa parin päivän levon jälkeen. Se on kyllä niin kiva paikka. J oli mukana ja mentiin muutama kerta vuoronperään piiloon, Vili etsimään kovalla vauhdilla ja innolla. Testattiin myös, kuinka nenä toimii kun se etsii mun hanskaa, lähdin viemään hanskaa piiloon. Vähän matkan päähän kuusen alimman oksan päälle, eli ei ihan maantasolla. Metsän keskiosissa ei juurikaan tuullut, joten ajattelin että saattaa olla vähän vaikeaa, mutta sitä se ei kyllä todellakaan ollut, Vili löyti hanskan tosi nopeesti! Siitä se sai palkaksi mun toisen hanskan :D Jee! Hanskapiiloja oli ainakin vielä lopuksi yksi, siinä välissä piilotettiin Jussin pipo, minkä löytämiseen menikin vähän kauemmin aikaa ja Vili tuli pari kertaa kysymään, että onko se oikeesti piilotettu jonnekki tonne. Kyllä se sitten onneksi löytyi ilman suurempia apuja :) Lopuksi helppo hanskapiilo.

Hmmmm... Mitä muuta mitä muuta... Ei tuu nyt mieleen... Sunnuntai-maanantai välisenä yönä tullaan takaisin. Maanantaina on tokotreenit ja normaali arki alkaa ilman mitään reissuja enää pitkään aikaan :) Palataan siis ensiviikolla!

torstai 1. marraskuuta 2012

Äkkilähtövahti

Loppu viikon ja tulevan viikon saattaa blogissa olla hyvinkin hiljaista. Yritetään J:n kanssa napata joku äkkilähtö, mikä lähtisi tänään, perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina jonnekin lämpimään maahan viikoksi. Vili menee J:n siskolle hoitoon siksi aikaa. Treeneihin ja arkirutiineihin palataan viimeistään maanantaina 12.11.!

Nyt peukut pystyyn, että tipahtaisi joku kiva äkkilähtö joka saataisi... Äkkilähtövahdit on rantapalloon ja napsuun, mutta ei sinne tule kuin jotain tosi kalliita matkoja, eikä hotellissa oo ees uima-allasta, eihän semmoinen oo mikään loma. Muutenki vähän huono flaksi käynyt niiden suhteen. Laukut on kuitenkin jo varmuuden vuoksi pakattu ja pölyiset passit kaivettu keittiön pöydälle, mistä ne on helppo napata mukaan jos tulee hoppu :D


Mutta toisaalta, jos tänään keretään agilitytreeneihin, niin voi olla että palaan vielä huomenna kirjoittelemaan tänne.... Who knows :)