maanantai 30. tammikuuta 2012

4/4, vähän näyttelemistä ja agia

Posted by Johanna Jokinen on January 30, 2012 at 4:20 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
Nyt on pentutokokurssi käyty. Tällä hetkellä kun mietin, niin pää on aika tyhjä, enkä tiedä mitä meidän kannattaisi nyt reenata. Pitää tehdä jonkinlainen "lukujärjestys", jotta muistetaan kaikki. Perjantaina hiottiin kaikkea "vanhaa" omalla ajalla ja kouluttajan kanssa käytiin uutena hyppy. Kiertäminen on ennestään tuttu, mutta se kuului myös perjantain ohjelmaan. Noudon alkeita ei käyty läpi, koska aikaa ei ollu kaikkeen kolmee, piti valita kaksi. Meillä ei ollut edes sopivaa noutokapulaa, joten se jätettiin suosiolla sitten pois. Hyppy oli mun 1. vaihtoehto, ja ajattelin että kiertämisestäkin olisi kiva saada palautetta ja vinkkejä miten voidaan sitä parantaa.

Hyppyä treenattiin ensin vaan kävelemällä yhdessä matalimman esteen yli muutaman kerran. Sen jälkeen kävelin esteen eteen ja annoin Vilille käskyn hyppy, joka on agilitystä tuttu. Kouluttaja neuvoi, että voin käyttää samaa jos se on jo koiralle tuttu, että harvoin koira yhdistää sitä agilityssä ja tokossa kuitenkaan samaksi (agilityssä vaarana olisi että koira pysähtyisi ja tokossa että koira jatkaisi matkaa, eikä pysähtyisikään esteen toiselle puolelle). Vili tajusi jopa jäädä seisomaan esteen toiselle puolelle. Pari kertaa sain tehtyä niinkin että se seisoi siellä niin kauan, että pääsin kävelemään vierelle.. Mutta ei pidä vielä tuulettaa, ne oli ehkä vahinkoja :D

Olisi pitänyt heti perjantaina käydä täällä kirjoittelemassa, koska tällä hetkellä en millään muista, mitä meille sanottiin kiertämisestä... Ainakin, että pitää vielä oikealta kiertämistä treenata. NIIN ja kun koira palaa kierrokselta niin voidaan siitä jatkaa perusasentoon tai jotain muuta. Se yhdistettäisi täten myös johonkin muuhun liikkeeseen.

Lopussa jokainen kurssilla ollut koira meni yksinään kehään tekemään jonkun tempun ja palasi takaisin aploodit saatuaan. Osa teki peruuttamista, osa noutoa ja sen semmoista... Varmistin vielä että saako se temppu siis olla mikä vaan, kyllä. No me mentiin sitten sinne kehään ja tehtiin "pupu"-liike, joka aiheutti pientä hilpeyttä :D se oli kyllä tarkoituskin. Se liike on Vilin bravuuri, siksi valittiin se.

Käytiin treenien jälkeen moikkaamassa hyvän ystäväni vanhempia, kun he tulivat käymään Jyväskylästä asti täällä Helsingissä. Vili oli tosi rauhallinen koko tuntisen, mitä vietettiin kaverini luona. Kotiin se oli kyllä lähdössä, mutta ei mitään hepuloinut ja antoi muiden esimerkiksi syödä aivan rauhassa. Siinä se on kyllä hyvä. Ei ole koskaan saanut meiltä mitään herkkuja meidän syödessä, ja voin hyvin jättää vaikka hampurilaisen lattialle ja lähteä hakemaan juomista eikä se edes katso hamppariin päin. Muuten se on kyllä hirveän ahne omien herkkujensa perään, ja todellinen varas jos jollain kaverilla on keppi tai lelu suussa.

Lauantaina meillä oli superulkoilupäivä. Käytiin pitkällä aamulenkillä kun oli aivan täydellinen, aurinkoinen pakkasilma! Sen jälkeen mentiin aamupalalle ja lähdettiin koirametsään kahdestaan. Siellä oli todella paljon autoja, ei mahduttu parkkipaikalle vaan jouduttiin jättämään auto tienvarteen. Se tarkoittaa aina sitä, että metsässä on paljon koirakavereita! Ja niinhän siellä olikin. Vilillä oli hurjan hauskaa, kun koko ajan tuli ihmisiä ja koiria vastaan. Tulee niin mieleen aika ennen Viliä, kun vastaan kävelee ihminen joka jää kyselemään rodusta, koirasta ja muutenkin meidän yhteisestä elämästä. Ja lopuksi vielä kertoo, että itselläkin on pidempään ollut harkinnassa heelerin hankinta.

Nähtiin myös upea isovillakoira. Iso, valkoinen, jossa oli mustanruskeita laikkuja, aivan älyttömän mageen näkönen, vaikka en mikään villakoiraihminen muuten ole. Tai olen kyllä koiraihminen, eli tavallaan myös villakoiraihminen. :roll: En oo koskaan nähnyt semmoista, ja jos oikein ymmärsin niin aika ainutlaatuinen se on Suomessa. Koiran omistaja oli tuonut sen Jenkkilästä, siellä se on sallittu ja yleisempi väri. Jäätiin vähän vahingossa pidemmäksikin aikaa juttelemaan kun koirat touhusivat omiaan, ja samalla sain kuulla rodun alkuperästä. Villiksen omistaja räpsi myös kuvia koirista, ehkä saan niitä joskus itselleni ja tänne jakoon! :)

Eilen, sunnuntaina oli meidän superviikonlopun päätöspäivä. Klo 19 oli HSKH näyttelytreenit Ojangossa. Meistähän ei mitään näyttelijöitä tule, mutta tulipas todettua, että tarpeeseen tuo käynti tuli! Vili vierasti todella paljon kun kouluttaja tuli käpälöimään. Pöydällä käpälöinti meni paljon helpommin kuin maassa. Siinä siis meille tärkeä kehittämiskohde. En sitä ole tajunnutkaan aiemmin, ei kai ole ollut sellaista tilannetta, missä Vili ei itse ole mennyt ensin tutustumaan, sillonhan se ei pelkää mitään... Näyteltiin muuten ihan hyvin, kai! Katsotaan, saataisiko hiottua tuo käpälöiminen maaliskuuhun mennessä siten, että voitaisi osallistua HSKH mätsäreihin.

Näyttelytreenien jälkeen mentiin tekemään vähän agia ja tokoa. Lähinnä agia. Hyppy putki hyppy oli illan juttu. Harjoiteltiin myös herkkupalkan vaihtamista leluun, se meni hyvin siihen asti, kunnes Emmi ja Isla tuli tietenkin Vilin mielestä paremman lelun kanssa paikanpäälle :D Lähinnä vaan pidettiin hauskaa ja leikittiin. Lopussa huomasi koirastakin että nyt ollaan tehty tarpeeksi, ei oikein enää kiinnostanut mikään, lopetettiinkin sitten heti, kun saatiin yksi hyvä hyppy putki hyppy - sarja tehtyä :) Siitä sitten kotiin, iltapalalle ja iltalenkille. Iltalenkistä sen verran, että loppumatkan Vili pääsi kyydissä, kun kova pakkanen kävi pienen pojan toiseen taka- ja etujalkaan, eikä käveleminen näyttänyt enää mukavalta, oltiin kyllä onneksi jo ihan lähellä kotin.

Ja nyt ollaan tässä. Maanantai. Tänään ja huomenna otan ehkä itse vähän löysemmin, kun Jussilla on vapaata, ja se on koko päivän Vilin kanssa. Keskiviikkona sitten "paluu arkeen".

perjantai 27. tammikuuta 2012

Uusi vanha kaveri!

Posted by Johanna Jokinen on January 27, 2012 at 1:35 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
Eilinen päivä oli kyllä kerrassaan huikea. Otin keskiviikkona yhteyttä vanhaan tuttuun/kaveriin, jonka huomasin muuttaneen pääkaupunkiseudulle koiriensa kanssa. Onneksi otin. Heti seuraavaks päiväks sovittiin koiratreffit.

Ensin käytiin rämpimässä Haltialassa pieni lenkki, ja sen jälkeen mentiin "tutustumaan" erääseen agilityhalliin. Ennen kuin kuultiin edes hintoja/ehtoja/tms saatiin jo avaimet kouraan, ja pakkohan sitä sitten oli ostaa "kk-lippu".

Kun oltiin lähdössä hallilta huomattiin että reenaajat jotka siellä oli olleet, lähtivät pois ja kysyttiin vuokraajalta että saadaanko mennä heti testaamaan, ja jeeee saatiin mennä :D Oli niiiiiin kivaa! Vili on tosiaan 3-4kk iässä käynyt pentuagilitykurssin (5krt). Mutta mikään ei ollut unohtunut, päin vastoin! Putki ja (matalat) hyppyesteet on ihan parhaita, kepitkin meni ihan hyvin, paremmin kuin koskaan ennen :) Paitsi viimeisessä kepissä Vili yritti koko ajan oikaista suoraan tokavikalta "maaliin". Onneksi saatiin se korjattua :P

Koirat myös veti oma-aloitteista agilityä, sain kuvattua osan siitä, täytyy jossain vaiheessa lisätä se tuonne videoihin. Kyllä uni maistui lenkin, treenien ja leikkien jälkeen, ainakin meillä.

Pakko mennä heti tänään, tai huomenna uudestaan. Toivottavasti E pääsee koiriensa kanssa myös! :) Tänään on myös viimeinen pentutoko-kerta HSKH:lla, haikeeta. On ollut niin kivaa ja oon saanut tosi hyviä vinkkejä mitä just meidän kannattaa tehdä! Toivottavasti päästään jatkossakin noille kursseille.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Läähätystä ja tärinää

Posted by Johanna Jokinen on January 25, 2012 at 2:00 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
Maanantain ja tiistain välisenä yönä heräsin muutaman kerran Vilin levottomuuteen. Aamulla kun mun kello soi niin huomattiin sitten molemmat, että kaikki ei ollu ihan ok. Vili läähätti ja tärisi. Mietittiin, että mikä on ja tottakai koska on ensimmäinen koira kyseessä, niin kävi mielessä kaikki pahin mahdollinen ja melkein soitin jo eläinlääkäriin. Jotenkin sain kuitenkin rauhoitettua itteni ja päätin käydä Vilin kanssa ihan ensimmäisenä ulkona, jos sillä olisi vaikka mahassa vääntänyt ja olisi ollut tarve päästä kakalle.

Vili otti ulkona ehkä viisi askelta ja samantien pissalle. Se pissas niiiin kauan, että jouduin yhdessä vaiheessa jo tarkistamaan että onko ongelma siinä että pissaa ei tulisi, mutta kyllä sitä tuli. Ja heti kun pissatuokio loppui niin Vili muuttui ihan täysin ja rupesi hyppimään ja pomppimaan ja vetämään onnellisuushepuleita, sitten käveltiinkin ihan kunnon aamulenkki koska molemmat oltiin niin iloisia ja reippaita, vaikka kello olikin tosi vähän. Se helpotuksen määrä oli valtava, kun huomas että oma pieni koiranpentu oli taas iloinen oma itsensä <3

Tietenkin luettiin myös heti samana päivänä netin keskustelupalstoilta, että mitä kaikkea voisi olla kyseessä... Pelko, kipu, tarve päästä ulos, jopa epilepsiakin esiintyy joillain koirilla em. muodossa, joten pitää pitää silmät auki, jos vastaisuudessa tulee vielä jotain samantapaisia "oireita".. Useissa tapauksissa myös ruokahalu katoaa, mutta siitä ei meillä ollut tietoakaan. Se oli samanlainen kuin aina ennenkin.

Viime yö meni jännittäessä, että tapahtuukokyseinen uudestaan, mutta onneksi ei. Nyt vähän väsyttää, mutta se on pientä, kun tietää (tai luulee tietävänsä), että Vilillä on kaikki ok :) 

maanantai 23. tammikuuta 2012

3/4 ja PALJON lunta!

Posted by Johanna Jokinen on January 23, 2012 at 1:45 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
Heelereiden terveys ja jalostuspäivä oli kyllä omasta mielestäni todella onnistunut tapahtuma (ja siellä oli tosi herkullisia piirakoita, osaisimpa itsekin tehdä..). Vilin kasvattaja ei päässytkään paikalle, mutta meidän perhe on nyt niin paljon fiksumpi ja oli hienoa huomata kuinka aktiivista porukkaa heeleri-ihmiset on!

Vihdoin tänne Etelä-Suomeenkin on tullut kunnon talvi. Tällä hetkellä mennään aika nollissa noiden asteiden kanssa ja ulkona on märkää, mutta lunta on onneksi vielä paljon, nyt ne ei ihan heti katoa vaikka plussaa oliskin. Vili nauttii lumesta, mutta mieluiten juoksisi valmiita reittejä pitkin, kuin lähtisi umpihankeen muiden (isojen) koirien perään. Kyllä se sinnekin välillä eksyy, mutta ei se kovin pitkälle pääse niiden perässä. :)

Perjantaina oli taas treenit, paljon uusia juttuja meille ja sen takia ehkä jäikin sellainen tunne, että ei ollut ihan paras päivä, tai ainakaan minulla. Aloitettiin jäävien harjoittelu, ja lopputunnista otettiin paikkamakuuta ryhmässä ja luoksepäästävyys. Jälkimmäiset meni hyvin. Saatiin hyviä vinkkejä jääviin, mitä pitää treenata. Voi kun meidän lähellä olisi joku paikka missä voitaisi käydä omalla ajalla treenaamassa. Ulkona Vilillä ei näillä keleillä oo ihan hirveesti motivaatiota, ja kotona on myös ihan eri olosuhteet. Pitää kuitenkin nyt tyytyä näihin vaihtoehtoihin.

Tulevalle viikolle meillä ei oo juuri mitään suunnitelmia (paitsi treenit), mikä tuntuu tosi omituiselta, kun viime viikko oli jotenkin niin aikataulutettu. Hyvä näin. Perjantaina onkin sitten viimeinen tunti. Lukujärjestyksen mukaan siellä tulee sekä uutta että vanhaa. Hyppy, irtoaminen esteelle, noudon alkeita, kohteen kiertäminen ja temppu. Kohteen kiertäminen on meille ennestään tuttu, se meen ihan hyvin, paremmin niin päin että Vili kiertää myötäpäivään. Irtoamista myös ollaan aiemmin treenattu. Muut onkin sitten ihan uusia juttuja. Temppuja Vili tietenkin vähän osaa, mutta saa nähdä mikä temppu on tuolla kyseessä :D

Eilen punnittiin Vili. Ei oo tullut yhtään lisää painoa viikon aikana, mikä on ihan kiva juttu, ehkä siitä ei tulekaan jättiheeleriä :D 

perjantai 13. tammikuuta 2012

2/4

Posted by Johanna Jokinen on January 13, 2012 at 3:05 PM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
Puolet kurssista käyty ja ollaan saatu näinkin pienessä ajassa paljon hyviä vinkkejä. Tänään me tehtiin perusasentoa, seuraamista kahdella eri tavalla ja lopuksi vielä ruutuun irtoamista. Paikallaoloja ohjelman mukaan olisi myös pitänyt olla, mutta niitä ei nyt keretty ottaa, mutta meille ainakin riitti nuo, ja lähdettiin taas molemmat hyvillä mielin kotiin =)

Perusasento menee jo ihan ok ja Vili hakeutuu siihen jo välillä itsestääkin kun treenaillaan. Seuraamiseen saatiin kaksi ohjetta. Sitä ollaan tehty vähän sinneppäin, imuttamalla, sekin on mennyt ihan hyvin, mutta ei kuitenkaan tunnu sopivalta tavalta meille, kehitystä ei juurikaan ole tapahtunut. Heti kun nostan käden ylemmäs Vili aloittaa pomppimisen mun vierellä yrittäen tavoitella mun kättä. Välillä tunnen kun pikkuruinen nenänpää kopsahtaa kämmeneen :D

Tätä tapaa siis lähdettiin poistamaan sillä, että kävellään niin kauan (ilman käskyjä;), että pomppiminen loppuu, sitten pysähdyn ja Vili menee automaattisesti perusasentoon. Sitten palkka ja kehut. Se on niin kivaa kun huomaa, että molemmat ollaan opittu uutta, motivaatio vaan kasvaa :)

Välillä pidettiin pieniä taukoja ja aina kun mentiin kentälle takaisin niin Vili oli innoissaan ja vauhtia täynnä, silti löytyy malttia ja heti saadaan katsekontakti aikaan ja eikun vain käskyä odottelemaan (vaikka ei ihan vielä täysin ymmäretäkkään toisiamme).

Toinen juttu tällä tunnilla oli irtoaminen ruutuun. Se oli meille tavallaan uusi juttu. Ollaan tehty namialustan kanssa samanlaisia juttuja, mutta ei kuitenkaan ruutuun ikinä. Tällä kertaa siis uutena oli ruutu, jonka sisällä oli namialusta. Luulen että Vili ei vielä tajunnut ruutua, mutta irtoaminen ainakin onnistuu. Tehtiin vain kaksi toistoa, ne meni niinkuin pitikin eli hyvin.

Viikko pitäis vielä jaksaa odottaa että pääsee taas halliin treenaamaan... Tuolla ulkona on niin ankeeta, kun vähän väliä sataa jotain vettä tai vesisekotetta, eikä Viliä slloin kiinnosta istua perusasentoon, kun takapuoli kastuu ja on kylymä.

Käytiin Sakun (ja Pian) kanssa koirametsässä taas keskiviikkona. Siellä oli kyllä nättiä. Ja vaikka oli pimeätä ja arki-ilta, niin siellä tuli silti 6 muuta koiraa vastaan. Neljä niistä oli flättejä, yks kultsu ja yks joku vesikoira ehkäpä, en tunnistanut rotua. Lunta oli sopivasti, pakkasta oli sopivasti, seura oli hyvää ja kaikilla oli kivaa. Oli niin satumaisen näköistä, kun lumi oli painanut puiden oksia alemmas ja niistä oli muodostunut polkujen ylle "lumitunneleita" :D

Nyt riittää. Huomenna Viliä (ja mua) tulee morjestamaan mun ystävä Jyväskylästä. Sillä on ehkä heelerikuume. Tai sillä on varmaan kaikkien koirien kuume, mutta tiedän, että se haluais heelerin. Toivottavasti Vili osaa olla edukseen ja viedä Tupun sydämen, ehkä sekin vielä jokupäivä ottaa tällaisen ihanan pikkumiehen (tai naisen) ;) Eiköhän ne ihastu toisiinsa.

Vilin koosta vielä sen verran, että jätkä on yli 9kg ja parin viikon päästä 9kk. Se on jo aikamoine jytky! Mutta kyllä se vielä syliin onneksi mahtuu jotenkin päin sykkyrässä.

Niin ja sunnuntaina tosiaan on heelereiden terveys- ja jalostuspäivä Lohjalla. Ollaan menossa sinne kuuntelemaan. Nähdään myös Vilin kasvattaja pitkästä aikaa.

Nyt nukkumaan, aamulla on aikainen herätys. Väsyttääkin jo. Vililtä pusuja. <3

lauantai 7. tammikuuta 2012

Kivat treenit, parempi mieli =)

Posted by Johanna Jokinen on January 7, 2012 at 12:10 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (1)
Jesjesjes! Olipas kivat treenit.

Vetäjä vaikutti todella reilulta ja pätevältä, vaikka kertoikin ettei ole vielä montaa vuotta kokemusta, ja saatiin heti hyviä vinkkejä, niitä oon kaivannutkin. Aluksi käytiin ihan perusasioita läpi ja esiteltiin itsemme. Käytiin myös läpi mitä tullaan tunnilla käymään. Sitten haettiin koirat kentälle, ja alettiin hommiin. Tunnilla näytti näin olevan myös "vähän" kokeneempiakin koirakoita, oli kiva katsella miten heillä homma toimi. Ehkä meilläkin vielä joku päivä ;)

Harjoiteltiin lähinnä sivulle tuloa, ja 45 ja 90 asteen kääntymistä jolloin Vili siirtyy perusasentoon taas viereeni peffaansa heilauttaen. Se ei mennyt aivan niin, ei oltu koskaan aikaisemmin testattu sitä, mutta oon tyytyväinen alkuun, ois voinut mennä paaaaljon huonomminkin :) Ollaan tehty vaan imuttamalla perusasentoakin tähän mennessä, nyt saatiin imutus jo melkein kokonaan pois! Hyvä me :D Pepun heilautus oli lähinnä Vilin pomppiminen uudelleen perusasentoon mun viereen, mutta siirtyipä kuitenkin!

Tehtiin myös lopussa muutama toisto luoksetuloa, ja siitä yritettiin tehdä super vauhdikas, Vili jäi odota käskyllä odottamaan, ja kun huusin TÄÄLLÄ se lähti juoksemaan mun luokse ja minäpäs lähdinkin karkuun, sitä ei ollakaan aikasemmin treeneissä tehty, ja tottahan se oli, että Vili pistää siinä vaiheessa turbon päälle. Se oli hauskaa. Palkkasin kun se sai mut kiinni. Sitten tehtiin niin että se juoksi mut kiinni ja tuli vielä viereen perusasentoon.

Jäi kyllä niin hyvä fiilis, kun opittiin niin paljon uutta heti, ja oli vielä superhauskaakin. Nyt vaan treenaillaan ja odotellaan ens perjantaita =)

perjantai 6. tammikuuta 2012

Kaikenlaista

Posted by Johanna Jokinen on January 6, 2012 at 4:45 AM Delete
delete
  Overlays edit   Comments comments (0)
En tiedä mistä alottaisin, on ollut niin paljon kaikenlaista nyt lähiaikoina.:)
Käytiin tosiaan marraskuussa pidennetyllä viikonloppulomalla Saksassa, jonka aikana Vili oli hyvässä ja luotettavassa hoitopaikassa kahden muun koiran seurana. Vili ei edes huomannut että oltiin poissa. Kaikki meni siis hyvin. Vili oli meitä lentokentällä vastassa, ja juoksi ihan täysiä halaamaan kun näki meidät siellä sisällä! Se oli niin ihana tunne, varsinkin kun vähän mietitytti, että onko se ollut liian hyvässä hoidossa, eikä kaipaa meitä enää takaisin ;) Tai että se olisi unohtanut meidät. Ei kyllä ollut.

Uimassa käytiin Vilin ja Vilin kaverin Oscarin kanssa, joka on myös heeleri. Helsinkiin avattiin lähelle Mellunmäkeä uusi koirauimala, mikä on kyllä tosi kiva juttu. Sain varattua ajan heti avajaispäivälle, 19.12. klo 17.30. Vähän koiria jännitti että missä ollaan, kun siellä "hallissa" vähän kaikui ja kuului muiden koirien ääniä ja loisketta. Ennen kuin koirat pääsi polskimaan ne piti käydä huuhtasemassa. Ensimmäinen tunti koirauimalaan pitää varata niin, että siellä on uimaope ohjaamassa miten tulee käyttäytyä ja toimia. Opettaja oli varman oloinen, mutta Vilin mielestä kuitenkin vähän pelottava. Puettiin liivit päälle, ja Vili oli valmis veteen.
Uima-altailla on rampit mistä koira voi laskeutua itse veteen, mutta Vili ei siitä koskaan mennyt, en tiedä oliko se sitten sen mielestä niin pelottava. Aika meni tosi nopeasti, eikä oltu varmaan kuin vartti altaiden puolella, se riitti näin ensi kertalaiselle ainakin. Oscar on käynyt aikaisemminkin Hyvinkään koirauimalassa.
Lopussa Vili jo nouti lelua altaasta, mutta ei vieläkään kuitenkaan itse uskaltanut/halunnut ottaa sitä askelta siinä rampilla, vaan Vili piti nostaa veteen. Se ei kuitenkaan heti ollut lähtemässä pois vaan kiltisti kävi hakemassa lelun ja sitten vasta tuli takaisin. Lopetettiin uiminen hyvään kokemukseen :) Kokonaisuudessaan koko paikasta jäi aika positiivinen kuva, vaikka siellä olikin jotkin asiat vielä tosi vaiheessa, esimerkiksi ruoka/tarvikehyllyt ja tavarat oli vielä pahvilaatikoissa ja laittamatta esille, mutta ehkä ensi kerralla näemme miltä siellä kuuluisikin näyttää ;)

Samalla viikolla tuli myös Vilin ensimmäinen JOULU. Menimme Jouluksi Vilin kanssa isälleni josta reissasimme Joulupäivänä äidilleni. Lyhyesti tiivistettynä Joulu meni hyvin kaikin puolin, Vili ei pelännyt pukkia, ja oli ilmeisesti ollut kiltisti, kerta lahjojakin sai. Ensimmäisen lahjan avaaminen meni vähän harjoitellessa ja kovin hitaasti, mutta siististi kuitenkin aukesi. Toinen lahja avautuikin sitten jo vauhdilla, nopeasti kulma rikki ja sitten lahjan saikin jo vedettyä ulos! Äidilläni Vili sai myös lahjoja, ja ne se avasi nopeasti ja aika siististi. Äidilläni oli myös pari lahjaa meidän isännälle, ja Vili ilmeisesti ymmärsi että ne oli sille. Kun siirryimme keittiöön syömään, niin ihmeteltiin että mikä olohuoneessa rapisee, Vili siellä availi lisää lahjoja :) Ihan kuin pieni lapsi, "nämä kaikkihan ovat minulle ja mikään ei riitä".

Joulusta ja sen pyhistä hypätään vauhdilla pari päivää eteenpäin. Olin ottanut välipäiviksi lomaa, jotta kerkeän reissata kaikki sukulaiset samalla kertaa. Pari päivää kerkesin olla myös kotona, sitten 30. päivä pakattiin tavarat ja lastattiin auto, muutettiin viikoksi isoon omakotitaloon koiravahdeiksi. Perillä odotti kaksi ilosta cockeria. :) Nyt viedään jo viimeistä päivää, ja kaikki on mennyt koirien kanssa hyvin. Tänään illalla haetaan niiden perhe lentokentältä ja muutetaan takaisin kotiin, mutta ei vielä mennä niin pitkälle. Tätä päivään enne ollaan koettu myös uuden vuoden raketit!

Cockerit ei välittänyt uudesta vuodesta, eli tässä tapauksessa raketeista yhtään, mutta Vili meni ihan paniikkiin. Se oli koko ajan kauheassa jännitystilassa ja etsi piilopaikkaa. Siirrettiin sen kevythäkki olohuoneen puolelle, että se pääsisi sinne "turvaan". Siellä se sitten kyyhötti monta tuntia, jossain vaiheessa se onneksi nukahti sinne, eli tilanne vähän rauhoittui sen osalta. Kahden aikaan yöllä lähdettiin sitten koirien kanssa "lenkille" tuohon etupihalle. Laitettiin kaikki varmuuden vuoksi kiinni, vaikka piha onkin aidattu. Cockerit päästettiin irti kun huomattiin että ei ne oikeasti reagoi mihinkään mitä jostain kaukaa vielä kuului. Viliä vaan aluksi lähinnä jännitti ja se seurasi meitä. Hetki kun oltiin kävelty niin Vilikin rupesi jo vähän haistelemaan, eikä enää seurannut meitä. Päästettiin sekin irti, eikä se edes juossut heti ovelle, että päästäkää mut sisälle :) "lenkkeiltiin" (eli käveltiin ympyrää;) siinä vielä hetki ja kun tarpeet oli tehty ja virtaa vähän kulutettu niin painuttiin pehkuihin. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Tällä viikolla ollaan touhuttu jo pari kertaa cockerien lisäksi myös Vilin boyfriendin Sakun kanssa, tiistaina käytiin Haltialassa ja eilen torstaina käytiin Kallahdessa kävelemässä vähän meren rannalla :) Oli kyllä upeen näköstä ja aika meni tosi nopeesti. Oli pilkkopimeetä ja siellä me paineltiin metsissä ja poluilla otsalamput päässä ja koirat vapaana. Tykkään. Aiheutti vähän hämmennystä, lähinnä omassa pääkopassa kun lenkin jälkeen vedettiin keskellä pimeetä parkkipaikkaa lenkkikamat pois päältä, alla oli edustustamineet, kun oltiin menossa pikaisesti käymään meidän kaverin ensimmäisen taidenäyttelyn avajaisissa :D

Nyt on loppiainen. Perjantai. Meillä kävi Vilin kanssa älyttömän hyvä tuuri. Päästiin ensimmäisellä yrittämällä HSKH pentutoko kurssille, joka alkaa tänään :) Mua jännittää kauheasti. Ei olla juurikaan reenattu pariin kk, tai todella epäsäännöllisesti ollaan, mutta ilman mitään tavoitetta. Onneksi ohjelman mukaan tuolla lähdetään ihan alusta asti liikkeelle, eli voidaan palautella vähän jo opittuja asioita mieleen tällä ensimmäisellä tunnilla ainakin. Mitään uutta ei pitäisi vielä tulla. Erittäin positiivisin mielin lähden kyllä tolle kurssille, toivottavasti päästään myös jatkossa.

Tavoitteita ei olla vielä asetettu, olisi kiva saada joltain kokeneemmalta jotain realistisia mielipiteitä, mihin meidän kannattaisi aluksi tähdätä ja minkälaisella aikavälillä. Ollaan niin kokemattomia, että en edes ymmärrä mistään koiraurheilusanastoista mitään :) No ok, ehkä joistain, mutta en kovinkaan monesta. Ehkä tuolta kurssilta jäisi jotain sitten senkin saralta käteen. Edelliset kurssit on ollut myös kivoja, hyviä ja ollaan opittu paljon, mutta niillä 13, pentukurssilla opeteltiin myös niin paljon muutakin kuin tokoa. Niistä on kyllä joka tapauksessa ollut suunnatton määrä apua.

Nyt saa riittää vähäksi aikaa. Palaan tähän asiaan vielä jossain vaiheessa, en välttämättä tänään mutta ei sitä koskaan tiedä :) Voi olla, että viimeinen ilta täällä babysitterinä menee vähän säheltäessä, kun yrittää muistaa mihin on kaikki omat tavarat jemmannut. Huomenna meen heti aamusta HSKH talkoisiin, sunnuntaina on tiedossa retki Husön poluilla Vilin kääpiöpinserikavereiden kera, sitä ennen käyn itse lenkkeilemässä futisjoukkueelaisten kanssa. :)