Vili taas koirametsässä käymässä
Luppakorva
Mutakuono
tiistai 15. marraskuuta 2011
Vili on...
Vili on tietenkin ihana ja paras.
Vili on koiranpentu.
Vili on sosiaalinen.
Vili on kiva kun se aina yrittää saada myös sellaiset koirat leikkimään, millä on ollut myös huonoja kokemuksia muista koirista.
Vili on oppivainen.
Vili on suhteellisen helppo koulutettava, koska sitä on niin helppo motivoida herkuilla ja leikeillä.
Vili on reipas.
Vili on saanut sulatettua myös sellaisten ystävieni sydämet, ketkä eivät koirista tykkää. Mutta eihän Vili olekaan mikään ihan tavallinen koira.
Vili on superkoira.
Vili on aina iloisena vastassa kun menee kotiin.
Vili on lohduttanut aina kun on ollut suruja.
Vili on löytänyt myös minulle uusia kavereita.
Vili on kaikkien kaveri.
Vili on rohkea, se ei pelkää mitään! Paitsi muiden koirien haukkumista, jos se ei itse näe niitä.
Vili on ilmeikäs.
Vili on luotettava.
Vili on pieni, mutta silti hyvin vahva.
Vili on vaikka mitä muuta vielä!
Jänskättää! Lähdetään huomenna Jussin kanssa Saksaan, ja Vili jää ekaa kertaa hoitoon. Ollaan 4 yötä poissa. Vili pääsi onneksi hoitoon sinne minne toivoimmekin, niin se laskee hieman jännitystä, kun tietää että "hoitotäti" ja muu perhe huolehtii siitä samanlailla kuin omista koiristaan. Paikka minne Vili menee on sellainen, missä käymme säännöllisen epäsäännöllisesti, ja se on Vilille sen verran tuttu, että en usko, että se kerkeää ikävöimään, ainakaan kovin paljoa. Siellä on myös kaksi muuta koiraa, ketä Vili villitsee leikeillä ihan ärsytykseen saakka :)
Vilin elämässä ei juurikaan ole tässä ollut mitään suuria muutoksia, mutta on se jo kovin suuri! Pari viimeistä punnituskertaa (molemmat viikon sisällä) on antaneet tulokseksi 7,6kg! Voi jestas, siitä tulee ihan jätti, ja mun haukkarit kasvaa koko ajan, pikku sylikoira :) Vilin turkki on meidän mielestä ihan uskomattoman hyvässä kunnossa, kiiltää niin paljon että ihan häikäsee! Vili syö Golden Eaglen Holistista kanaa ja ankkaa sekasin, aluksi se söi pelkästään kanaa, mutta siinä on sen verran enemmän lohiöljyä, että arveltiin sen tekevän kakan vähän löysäks, joten laitettiin sitten puolet ankkaa ja nyt vatsa toimii hyvin ;)
Viime yönä tuli nukuttua TOSI huonosti, kuuntelin vaan Vilin hengitystä, mikä tuli sen omasta kopasta, ja kaikkia muita ääniä mitä se päästeli ja en tiedä miksi, mutta mulla on nyt ennen reissua jotenkin superylihuolehtivainen olo kun aina kun tuli joku vähänkin epämääräinen ääni niin havahduin ihan täysin hereille ja meinasin jo kurkistaa että onko sillä siellä kaikki hyvin. Kuvittelin päässäni, että kohta se rupeaa oksentamaan ja kaikkea muuta mitä vaan voi keskellä yötä mieleen tulla, ja varmistin sillä sen, että en varmasti vahingossakaan nukahda syvään uneen :D Mutta kaikki meni kuitenkin hyvin ja aamulla se heräsi ulos mun kanssa ihan normaalisti :D
Toivottavasti ensilumi ei tuu sinä aikana kun ollaan poissa, olis niin hauska nähdä miten Vili reagoi. Sanottiin kyllä jo, että jos lumi tulee niin Viliä ei sitten saa viedä ollenkaan ulos ;)
Vili on koiranpentu.
Vili on sosiaalinen.
Vili on kiva kun se aina yrittää saada myös sellaiset koirat leikkimään, millä on ollut myös huonoja kokemuksia muista koirista.
Vili on oppivainen.
Vili on suhteellisen helppo koulutettava, koska sitä on niin helppo motivoida herkuilla ja leikeillä.
Vili on reipas.
Vili on saanut sulatettua myös sellaisten ystävieni sydämet, ketkä eivät koirista tykkää. Mutta eihän Vili olekaan mikään ihan tavallinen koira.
Vili on superkoira.
Vili on aina iloisena vastassa kun menee kotiin.
Vili on lohduttanut aina kun on ollut suruja.
Vili on löytänyt myös minulle uusia kavereita.
Vili on kaikkien kaveri.
Vili on rohkea, se ei pelkää mitään! Paitsi muiden koirien haukkumista, jos se ei itse näe niitä.
Vili on ilmeikäs.
Vili on luotettava.
Vili on pieni, mutta silti hyvin vahva.
Vili on vaikka mitä muuta vielä!
Jänskättää! Lähdetään huomenna Jussin kanssa Saksaan, ja Vili jää ekaa kertaa hoitoon. Ollaan 4 yötä poissa. Vili pääsi onneksi hoitoon sinne minne toivoimmekin, niin se laskee hieman jännitystä, kun tietää että "hoitotäti" ja muu perhe huolehtii siitä samanlailla kuin omista koiristaan. Paikka minne Vili menee on sellainen, missä käymme säännöllisen epäsäännöllisesti, ja se on Vilille sen verran tuttu, että en usko, että se kerkeää ikävöimään, ainakaan kovin paljoa. Siellä on myös kaksi muuta koiraa, ketä Vili villitsee leikeillä ihan ärsytykseen saakka :)
Vilin elämässä ei juurikaan ole tässä ollut mitään suuria muutoksia, mutta on se jo kovin suuri! Pari viimeistä punnituskertaa (molemmat viikon sisällä) on antaneet tulokseksi 7,6kg! Voi jestas, siitä tulee ihan jätti, ja mun haukkarit kasvaa koko ajan, pikku sylikoira :) Vilin turkki on meidän mielestä ihan uskomattoman hyvässä kunnossa, kiiltää niin paljon että ihan häikäsee! Vili syö Golden Eaglen Holistista kanaa ja ankkaa sekasin, aluksi se söi pelkästään kanaa, mutta siinä on sen verran enemmän lohiöljyä, että arveltiin sen tekevän kakan vähän löysäks, joten laitettiin sitten puolet ankkaa ja nyt vatsa toimii hyvin ;)
Viime yönä tuli nukuttua TOSI huonosti, kuuntelin vaan Vilin hengitystä, mikä tuli sen omasta kopasta, ja kaikkia muita ääniä mitä se päästeli ja en tiedä miksi, mutta mulla on nyt ennen reissua jotenkin superylihuolehtivainen olo kun aina kun tuli joku vähänkin epämääräinen ääni niin havahduin ihan täysin hereille ja meinasin jo kurkistaa että onko sillä siellä kaikki hyvin. Kuvittelin päässäni, että kohta se rupeaa oksentamaan ja kaikkea muuta mitä vaan voi keskellä yötä mieleen tulla, ja varmistin sillä sen, että en varmasti vahingossakaan nukahda syvään uneen :D Mutta kaikki meni kuitenkin hyvin ja aamulla se heräsi ulos mun kanssa ihan normaalisti :D
Toivottavasti ensilumi ei tuu sinä aikana kun ollaan poissa, olis niin hauska nähdä miten Vili reagoi. Sanottiin kyllä jo, että jos lumi tulee niin Viliä ei sitten saa viedä ollenkaan ulos ;)
torstai 3. marraskuuta 2011
Täällä taas!
Nyt on aika palata taas kirjoittelemaan kuulumisia. Palataan siihen mihin viimeksi jäin, eli Nanin kuvauspäivään.
Kuvaus oli Helsingin keskuspuistossa, oikein kivana syksyisenä päivänä. Vili toimi kuin unelma, ja kuvaus ei tuntunut ollenkaan sellaiselta kuvaukselta kuin oletin, se meni niin iisisti, että ihan kuin oltaisi oltu vain lenkkeilemässä :) Vili tykkäsi kuvaajasta ja kuvaaja Vilistä, eikä kukaan turhautunut missään vaiheessa, aika meni todella nopeasti ja tulos on enemmän kuin loistava <3 Kuvista on tarkoitus teettää tauluja yläkertaan johtaviin rappuihimme.
Kuvausviikonlopun jälkeen ollaan käyty äidillä pohojanmaalla rentoutumassa ja lenkkeilty muuten vaa paljon, lähinnä Pian ja Sakun kanssa. Yhdet pienimuotoiset heeleritreffitkin järkättiin minne osallistui Vilperi, Iksu, Oscar ja Molla.
Sakun ja Pian kanssa käveltiin muutamassa päivässä varmaan 100km ja lähinnä ilman määränpäätä, ympäriämpäri vaan siellä sun täällä. Koirametsässäkin käytiin ekaa kertaa, ja vaikutti kyllä tosi kivalta paikalta.
Pentutokon viimeinen tunti oli eilen. Vili on nyt käynyt 13 kertaa pentutokossa ja 5 kertaa agilityssä. Nyt pitäisi miettiä että mitä tehtäis jatkossa. Yhtäkään seuraa en tiedä, minne mahdollisesti voitaisi päästä mukaan reenailemaan. Oon kyllä laittanut viestiä ja hakemuksia, mutta taitaa olla vähän väärä ajankohta.. Ehkä touhuillaan nyt hetken aikaa ihan oma-aloitteisesti ja katsotaan sitten vaikka muutaman viikon jälkeen uudestaan, jos tulisi jotain mieleen, ja myös se että tokoa vai agilityä..
Syksyn/talven aikana olisi tarkoitus käydä uittamassa Viliä Hyvinkään koirakylpylässä muiden heelereiden kanssa.
Kohta ollaan oltu Vilin kanssa melkein viikko keskenään kotona, ihan hyvin on mennyt vaikka Vili onkin joutunut olemaan työpäivät yksin kotona. Tänään Vili oli laittanut yhden puisen korin vähän uuteen uskoon, kun aika kävi pitkäksi.. Saa nähdä miten käy huomenna, kun meille tulee jotkut patterimiehet aamulla sen jälkeen kun oon lähtenyt töihin.. Mietityttää miten Vili reagoi, juokseeko se karkuun vai meneekö moikkaamaan.. Kun on ihan uusi tilanne, eikä meistä kumpikaan ole kotona. Soitin kyllä patterimiehille, että jos tulisivat vasta viimeisenä meille (paperissa luki, että 8-16 aikana hoitavat työt) niin kerkeisin kotiin, mutta sanoivat että jos he 8 aloittavat niin ovat muutamassa tunnissa käyneet kaikki asunnot jo läpi. Joten ei auta.
Sunnuntaina on heeleritapaaminen Pitkäkosken koirapuistossa klo 15, sitä odotellessa :) Lopuksi vielä kuvia. Moimoi!
Kuvaus oli Helsingin keskuspuistossa, oikein kivana syksyisenä päivänä. Vili toimi kuin unelma, ja kuvaus ei tuntunut ollenkaan sellaiselta kuvaukselta kuin oletin, se meni niin iisisti, että ihan kuin oltaisi oltu vain lenkkeilemässä :) Vili tykkäsi kuvaajasta ja kuvaaja Vilistä, eikä kukaan turhautunut missään vaiheessa, aika meni todella nopeasti ja tulos on enemmän kuin loistava <3 Kuvista on tarkoitus teettää tauluja yläkertaan johtaviin rappuihimme.
Kuvausviikonlopun jälkeen ollaan käyty äidillä pohojanmaalla rentoutumassa ja lenkkeilty muuten vaa paljon, lähinnä Pian ja Sakun kanssa. Yhdet pienimuotoiset heeleritreffitkin järkättiin minne osallistui Vilperi, Iksu, Oscar ja Molla.
Sakun ja Pian kanssa käveltiin muutamassa päivässä varmaan 100km ja lähinnä ilman määränpäätä, ympäriämpäri vaan siellä sun täällä. Koirametsässäkin käytiin ekaa kertaa, ja vaikutti kyllä tosi kivalta paikalta.
Pentutokon viimeinen tunti oli eilen. Vili on nyt käynyt 13 kertaa pentutokossa ja 5 kertaa agilityssä. Nyt pitäisi miettiä että mitä tehtäis jatkossa. Yhtäkään seuraa en tiedä, minne mahdollisesti voitaisi päästä mukaan reenailemaan. Oon kyllä laittanut viestiä ja hakemuksia, mutta taitaa olla vähän väärä ajankohta.. Ehkä touhuillaan nyt hetken aikaa ihan oma-aloitteisesti ja katsotaan sitten vaikka muutaman viikon jälkeen uudestaan, jos tulisi jotain mieleen, ja myös se että tokoa vai agilityä..
Syksyn/talven aikana olisi tarkoitus käydä uittamassa Viliä Hyvinkään koirakylpylässä muiden heelereiden kanssa.
Kohta ollaan oltu Vilin kanssa melkein viikko keskenään kotona, ihan hyvin on mennyt vaikka Vili onkin joutunut olemaan työpäivät yksin kotona. Tänään Vili oli laittanut yhden puisen korin vähän uuteen uskoon, kun aika kävi pitkäksi.. Saa nähdä miten käy huomenna, kun meille tulee jotkut patterimiehet aamulla sen jälkeen kun oon lähtenyt töihin.. Mietityttää miten Vili reagoi, juokseeko se karkuun vai meneekö moikkaamaan.. Kun on ihan uusi tilanne, eikä meistä kumpikaan ole kotona. Soitin kyllä patterimiehille, että jos tulisivat vasta viimeisenä meille (paperissa luki, että 8-16 aikana hoitavat työt) niin kerkeisin kotiin, mutta sanoivat että jos he 8 aloittavat niin ovat muutamassa tunnissa käyneet kaikki asunnot jo läpi. Joten ei auta.
Sunnuntaina on heeleritapaaminen Pitkäkosken koirapuistossa klo 15, sitä odotellessa :) Lopuksi vielä kuvia. Moimoi!
Ylettää ylettää, kohta saa Saku märän pusun :)
Kaksoset
Saku on ihan pulassa
Sakari venyttelee
Pojat koirametsässä
Koirametsässä
Koirametsässä
"lalalalal en kuule"
"anteeks"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)