keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kisaharkka 24.2.

HSKH järjestää kisaharkan otsikon mukaisena päivänä. Sinne ilmoitin meidät juuri kartoittamaan vähän tämän hetkistä tilannetta ;) Saa nähdä missä vaiheessa mua rupee jännittämään enempi. Tällä hetkellä on aika luottavainen olo, seisomaan jääminen saadaan kyllä hiottua siihen mennessä, mikäli ollaan ahkeria.

Minikeinu

Eilen oltiin myöhään illalla Ojangossa vapaatreenailemassa J avustajana. Tarkoitus tehdä keinua ja keppejä viime torstain ohjeiden mukaisesti. Ensimmäisenä vapautui 1 kenttä, minne mentiin vauhdilla 5 kentältä, mitä odoteltiin myös vapaaksi. 1 kenttä on tokokenttä, ja sanoin parille tokoilijalle ketä meidän jälkeen pamahti sinne, että puolestani voivat tulla samaan aikaan, koska teemme vain tiettyjä esteitä, emmekä rataa. En tiennytkään että keinun saa niin matalaksi mitä se oli tällä kentällä. Sillä oli hyvä aloittaa harjoitus. Keinu oli ehkä polvenkorkuinen ja ensin se pamahti vain noin 5cm alaspäin, koska alla oli korkeampi muurin kappale. Kun tätä oli tehty hypyn kautta onnistuneesti joitain kertoja, laitettiin alle muurin pienempi kappale. Kun silläkin suju hyvin useampi toisto, tehtiin vielä muutaman kerran siten, ettei alla ollut mitään :) Jäi hyvä fiilis tästä harjoituksesta!

Ennen kotimatkaa muutama toistot puomia, joka takkuilee edelleen vauhdin kanssa. Vili tekee muuten sen hyvin, ottaa kontaktit, mutta loppuvaiheessa rupeaa huomattavasti hidastamaan. Miten me saadaan siitä vauhdikas? Ei auta vaikka itse juoksisin kuinka kovaa, seinäkin tuli jo vastaan, tai jos juoksen rinnalla tsemppaamassa esim pallon kanssa, ei myöskään auta vaikka olisi mitä herkkuja tai leluja odottamassa "kakkospalkalla". J oli tässä vahtimassa, ettei Vili ennakoi herkuille/pallolle, jotka oli puomista noin kahden-kolmen metrin päässä. Plääh.

Ainiin, otettiin vielä niiden parin muun tokoilijan kanssa paikkamakuu, josta Vili pomppasi mun luokse ihan lopussa. Great. Ei muuta kuin koira takaisin maahan, ja menin vähän muiden jälkeen vapauttamaan sen. No tietäänpähän taas mitä ei saisi tehdä. Empä muista milloin olisi viimeksi näin käynyt.

Tän jälkeen venyteltiin kotona, tai oikeestaan vaan Vili venytteli.

Tänään ei mitään kummempaa, huomenna agitunti.

Tokovideot maanantailta

Maanantain tottikseen saatiin poikkeuksellisesti myös J mukaan. Sen mielestä toko on vähän tylsää, ainakin verrattuna agiin. Aluksi se oli joka tunnilla mukana, mutta ilmeisesti ei edistytty tarpeeksi nopeasti, jotta mielenkiinto olisi riittänyt :D Nyt se kuitenkin lähti mukaan ja otti vielä pikku pätkiäkin videolle!

Häiriötreeniä missä tarkoitus pitää kontakti. Pallohullulle pallohäiriö minkä se kesti yllättävän hyvin. Hirveesti ois tehnyt mieli mennä, ja alussa se kerran olisi lähtenytkin heitetyn pallon perään, mutta ei pötkinyt pitkälle koska oli hihnassa.


Tunnilla tehtiin myös seuraamista, jääviä, noutoa ja hyppyä. Jäävistä vaan seisomaan jäämistä. Ja sitäkin seuraamisen yhteydessä erilaisilla palkoilla, kuitenkin eniten takapalkalla, muuten tulee valumisefekti. Seuraamista pieni pätkä.


Hyppy meni ihan hyvin, tehtiin se 4 kertaa ja se riitti. Aluksi tein koko liikkeen, mutta Vili ennakoi perusasennon hypyn jälkeen, joten 3 muuta kertaa kävelin toiselle puolelle mutta en mennyt sen viereen vaan palkkasin sitä seisomisesta.

Noudossa harjoiteltiin lähinnä kapula suussa liikkumista. Tällä kertaa olin nopeampi kuin Vili ja kerkesin aina antaa 'irti'-käskyn ennen kuin se tiputti kapulan.


Tokotreenien viimeisessä suorituksessa (tai meille se jäi viimeiseksi) Vilin oikea takajalka rupesi ehkä kramppaamaan? Tai polvi meni sijoiltaan? Tai se astui jonkun epämukavan päälle? Tai jotain muuta? KOSKA se ei käyttänyt oikeaa takajalkaa hetkeen. En nähnyt missä tilanteessa kävi ja mitä, huomasin vaan että yhtäkkiä se ei käyttänyt jalkaa, mutta näytti ettei se itse huomannut tilannetta ollenkaan. Se ei päästänyt mitään ääntä, odotti vaan seuraavaa käskyä ilman kuin mitään olisi tapahtunut. Tätä jalan käyttämättömyyttä kesti ehkä puoli minuuttia, jonka jälkeen se vähän aikaa varasi vähemmän sille mutta parin minuutin sisällä jo käytti sitä ihan normaalisti? Lähdettiin loppulämmittelykävelylle, jossa se juoksi vapaana minkä kintuistaan pääsi, hämmentävää. Keväällä on tarkoitus mennä taas silmätarkastukseen, samalla tutkitutamme myös polvet.

Loppuun vielä video viime viikolta, olin tiistaina katsomassa kaverin lagottopennun ensimmäistä kertaa pentukurssilla, ja siellä oli mm. kontaktiharjoitusta. Kotiin päästyäni aloin opettamaan Vilille peukalon kosketusta, mitä pennutkin harjoitteli tunnilla. Hahaa. Ensitöikseen Vili otti peukalon osittain suuhun, ja naksautin "vahingossa" tästä :D Jatkossa naksautin tahalleen tästä, ja nyt peukun nähdessään käy näin:


perjantai 25. tammikuuta 2013

Keinutellen viikonlopun viettoon!

Eilen illalla oli agilityn lepakko-vuoro. Pyysin vinkkejä keppeihin ja keinuun. 

Kepit
Aluksi koitetaan saada 4 kepillä varmuus, josta siirrytään 6 keppiin jne. Vähän siis kerrallaan. Pyritään samaan mun käden liike ja muut mahdolliset liikkeet mitä siinä vieressä pompin niin tasaiseksi juoksuksi ja Vilin focus vain keppeihin kun se niille päätyy. Palkan olisi hyvä tulla muualta kuin mun kädestä, mutta koska saatan olla yksinkin treenaamassa taidan tehdä niin, että laitan namialustan sen verran kauas, että kerkeän reagoida "huudolla" Vilin ennakoimiseen namialustalle. Se kyllä tottelee, eikä varasta, jos kerkeän vaan ajoissa pyytämään sitä palaamaan keppien alkuun. Pitää muistaa tehdä myös eri keppikulmista.

Keinu
Keinuun sain hyvät vinkit ja tehtiinkin useampi älyttömän hyvä toisto treeneissä, mitä toi itselle lisää luottamusta ton esteen suorittamiseen. Se on ollut vähän sellainen kauhueste. Mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee :) Aloitettiin niin, että Sanna oli keinun yläpäässä ja itse hetsasin keinun alapäässä Viliä, jotta se juoksisi innoissaan toiseen päähän Sannan luokse saamaan herkun. Tätä tehtiin muutama kerta, Sanna laski keinua Vilin saapuessa ihan päähän aina vähän alemmas kuin edellisellä kerralla (10cm-15cm) alaspäin jne. Vasta kun tätä on toistettu jonkin aikaa, keinun voi laskea kokonaan alas, mutta paukauttamatta. 

Mikäli ei saa avustajaa, voi tässä käyttää apuna myös pöytää. Siten, että keinu tipahtaa pöydälle, ei siis vielä maahan asti. Pöytiäkin on tietenkin eri kokoisia, joten kannattaa ensin aloittaa maxi-pöydästä :)

Keinun paukautustreeniä voi tehdä avustajan kanssa siten, että nostan Vilin keinun puolivälistä naama alkupäähän päin eli se on menossa periaatteessa väärään suuntaan. Keinu on vähän ilmassa (alkuun noin 5cm), ja kun Vili on melkein päässä paukauttaa avustaja keinun maahan. Pikkuhiljaa, voi taas lisätä ilmavuutta. 

Tehtiin niin monta toistoa, että saatiin ihan loistavia suorituksia; hypyn kautta keinulle, ihan pieni avustus Sannalta, jotta Vili tulee keinun loppuun saakka. Jos ei ole avustajaa, Vili saattaa vielä tässä vaiheessa hypätä keinulta alas koska jännää liikkuvuutta.

Slalom
Vielä vähän lisää vauhtia, vaikka olinkin jo ihan hiessä nopeiden ja tehokkaiden keinutreenien jälkeen. Vilikin oli ihan loppu, mutta hyvin se jaksoi tehdä kaksi onnistunutta slalom suoritusta! Nollat tuli, rata oli aivan älyttömän kiva ja vauhdikas (harmi kun J ei kuvannut sitä).
Seuraavan kerran aksaa sunnuntaina tai tiistaina. Maanantaina toko. Mietin tässä, että uskaltaisiko jo helmikuulle ilmoittautua tokoepiksiin...

torstai 24. tammikuuta 2013

Myöhäisiltojen treenailut aloitettu

Tiistaina oltiin Ojangon hallissa treenaamassa silloin kun mun pitäis olla jo nukkumassa. Ei auta, nyt mulla on vapaatreenikortti, ja yöunista ON karsittava :D Tarkoituksena oli treenailla kontakteja ja keppejä.

Puomi
Puomin kontaktit menikin muuten jo tosi hyvin, mutta Vili rupesi juuri ennen alastuloa katselemaan reunoilta alas ja hidastelemaan..................? Kävin kokeilemassa, että onko puomi kiikkerä vai mistä se johtuu, mutta en keksinyt syytä. Näin se teki monta kertaa, enkä saanut tehtyä sellaista suoritusta, missä se olisi tullut vauhdilla loppuun asti, vaikka yritin tsempata, joka kerta juoksin myös itse kovempaa sen edellä, että sekään ei ollut mahdollista että se olisi mennyt mun kanssa samaa tahtia. Tämä jäi harmittamaan, harmittaa itseasiassa vieläkin. Onneks illalla on agitreenit niin voin ottaa asian siellä puheeksi, ehkä saadaan se korjattua!

Kepit
Jotain todella positiivistakin kuitenkin tältä reissulta! Harjoteltiin keppejä, aluksi kuudella (tai seittemällä) kepillä molemmilta puolilta, meni hyvin kun molemmat keskityttiin olennaiseen. Mietin, että uskaltaisiko edetä sen verran, että kokeilisi helpommalta puolelta myös koko pitkällä keppirivistöllä, mitä niitä siinä on, jotain 12-14. Ja jihuu! Ne onnistui!! Tehtiin kaksi onnistunutta suoritusta, treenikaveri ei nähnyt muuta kuin juhlimiset, mutta en niiden kahden hyvän kerran jälkeen uskaltanut enää näyttääkkään, vaan lopetettiin siihen!

Tänään tosiaan on ohjatut agitreenit, seuraavan kerran vapaatreenailemaan ehkä sunnuntaina, tai tiistaina (maanantaina toko)! Viikonloppuna mökkeillään ja rentoudutaan :)

tiistai 22. tammikuuta 2013

Avoimen liikkeitä

Viikonlopun jälkeen Vili on ollut aika väsynyt. Ihmettelen vieläkin mistä se sai ne energiat eiliselle tokotunnille. Vajaan tunnin se jaksoi koko ajan olla yhtä innostunut kaikesta mitä tehtiin, välillä jopa vähän liiaksi. Tylsät jutut turhautti ja sain nähdä pitkän liudan muita temppuja mitä se tarjosi :D

Leikittiin ja 'siinä sivussa' tehtiin noutoa ja kaukokäskyjä.

Nouto
 
 Irti-käsky käyttöön. En oo tehnyt tarpeeksi selkeäksi, mitä koiralta pyydän. Se noutaa kapulan, mutta on saanut lähinnä sen tiputtamisesta palkan. Pitotreeni ei oo onnistunut hyvin, se on ollut lähinnä kapulan pureskelua ja syljeskelyä.

Siispä eilen pitoharjoitusta: Vili sivulle, kapula suuhun, RAUHALLISTA kehumista mikäli kapula pysyy suussa, mikäli tippuu niin "hupsista" ja kapula uudelleen suuhun. Eri pituisia pitoja, aluksi lyhyitä, jotta saan selkeytettyä Vilin tehtävää. "Irti"-käskystä saa tiputtaa kapulan, mun ei tarvitse ehtiä vielä ottamaan sitä sen suusta pois. Vilillä on ollut vaikeaa pysyä perusasennossa, jos se saa samalla jotain muuta tekemistä, eilen ei kuitenkaan enää lopusta noussut seisomaan, kun sain ohjeita ja tätä toistettiin muutama kerta :)
 
Kapulan noutoa kahdella eri tavalla: 
 
1. Vili sivulle, joko vein tai heitin kapulan jonkin matkan päähän, palasin Vilin luo ja annoin käskyn "ota". Vili SPURTTASI hakemaan kapulan, itse peruuttelin karkuun, ja kun Vili sai kiinni, nappasin kapulan sen suusta. Tässä vaiheessa vielä en ollut saanut ohjetta irrotus-käskyn käytöstä, joten sitä ei luonnollisesti käytetty, eikä käynyt mielessäkään :D

2. Vili missä vaan, yleensä se kuitenkin löytyi siitä vasemmalta puolelta istumasta. Kapulan tyrkkäys suuhun, mutta ylläri ylläri, lähdinkin kävelemään poispäin, jolloin Vili seuraa kapula suussa ihmeissään että "häh". Irti-käsky ja bileet. Tää oli ihan hauskaa, ei oltukaan aikaisemmin tehty. Tehtiin tätä myös niin, että vein/heitin kapulan käskin hakemaan ja lähdin kävelemään pois, vähän aikaa kävelin Vilin kanssa, annoin luvan irrottaa ja jihuu - palkka!

Kaukokäskyt

Jumppaa. Itse olen kosimisasennossa ( :D ), molemmissa käsissä palkat, toinen käsi alhaalla toinen ylhäällä, siten että Vili saa heti liikkeen tehtyään niistä helposti palkan. Vuoronperään käskyt maahan - istu, tai maahan - seiso. En tässä tehtävässä välitä, vaikka Vili ennakoisi ja tekisi liikkeitä ilman, että käsken mitään, kunhan se tekee liikkeet vuoronperään ja puhtaasti. Puhtaasti = takajalat paikallaan.

Takapalkka. Namialustalle herkku tai pallo. Vili parin metrin päähän maahan, istumaan tai seisomaan. Eilen pääsin jo vähän kauemmaksi Vilistä. Etäisyyttä oli arviolta 1,5m - 2m. "Yllättäviä" palkkauksia, 1-5 liikkeen välein, riippuen miten menee.

Tehtiin myös ilman takapalkkaa, niin että mulla oli etäisyyttä Viliin ehkä 1,5m. Tässä mulla ei saa olla herkkuja valmiina käsissä, muuten Vili tulee koko ajan lähemmäksi. Maahanmeno ja seisominen onnistuu mun mielestä hyvin, istuminen on vielä epävarmempaa, ja siinä etäisyys pitää olla lyhyempi, muuten takajalat liikkuu ja se saattaa liikkua jopa pari askelta liikkeen vaihdossa eteenpäin.

Treenit oli tosi onnistuneet ja vaikka tehtiin vaan kahta liikettä, saatiin tehtyä niitä monipuolisesti, eikä missään vaiheessa ollut tylsää. Mietimpä vaan, että kuka tosta mun koirasta on saanut noin motivoituneen, sitä ei vois vähempää kiinnostaa treenatessa mikään muut tällä hetkellä kun tekeminen :D Hihnaa ei käytetä treeneissä muulloin ollenkaan, kuin kehääntulotarkastuksen yhteydessä kun siirrytään 'areenalle' ja tietty hihnassa seuruussa. Lämmittely/jäähdyttelylenkeilläkään sitä ei kiinnosta muut koirat yhtään, se on tositositosi tottelevainen. Eri juttu on sitten perus peltolenkit, jolloin se tietää, että siellä on kavereita, ja sinne ollaan menossa leikkimään, sinne se saattaa lähteä juoksentelemaan, jos tuttuja näkyy ;)

Mulla on maailman paras pikkukoira <3



maanantai 21. tammikuuta 2013

Tuhmeli

Vili ei oo koskaan joutunut kuulemaan huutamista saatika sitten sen enempää. Komennettu ja kielletty on tottakai, mutta nekin vain jos Vili on jäänyt rysän päältä kiinni. Se tuntuu silti tietävän, että meidän tavaroiden kuskaaminen ja hajottaminen on väärin, enkä voi vastustaa kiusausta kun on kuulustelun aika työpäivän jälkeen :) Huom. video sisältää koiralle lässytystä, jos et voi sietää sitä, jätä suosiolla väliin!



Hölökyttelyllä

Eilen päätettiin koko päivän laiskottelujen jälkeen tehdä vähän reippaampi iltalenkki. Kaivettiin kaapista vetovyö ja huskyvaljaat, välissä meillä on joustava tokohihna. Kipinä iski taas, ja ajattelinkin, että täytyy tokon ja agilityn alkuverryttelylenkit tehdä hölkytellen, ei ollut ees liukasta vaikka vedin pitkästä aikaa normi lenkkarit jalkaan. Vetämistä se ei ollut välillä nähnytkään, yleensä Vili kulkee mua seuraten tai vieressä kävellen, joten aika paljon sain tsemppailla, että sain sen vetämään. Välillä se kuitenkin oikein innostui ja itsellä oli taas hymy niin herkässä :D

Ärsyttää. Kun jotkut ihmiset ei tajua väistää vastaantullessa ilman että joutuu kehottamaan. Eräskin mies tuli collien kanssa vastaan ja siinä ne oli keskenään poikittain keskellä tietä ja katseli kun hölkytellään niitä kohti. Tästä johtuen jouduttiin pysäyttämään vauhti, ja mulkaisemaan kun vasta kohdalla veti koiraa sen verran, että juuuuri ja juuri mahduttiin ohittamaan. Välillä ärsyttään niin paljon, että rupean dramaattiseksi ja mukamas pelokkaaksi, parhaan tyydytyksen saan sillon kun vastaantuleva koira tulee kohti ja vaikka haukahtaa. Otan Vilin vielä lähemmät itseäni ja samalla vedän syvään henkeä koska olen niin hirveän säikähtänyt. Dramaattisimman esitykseni vastanäyttelijä on väistänyt meitä aina tapahtuneen jälkeen ja ai että ollaan saatu hyvät ohitukset aikaan hänen kanssaan ;) Jotkut ei vaan ymmärrä. Ps. flexit pitäisi kieltää taajama-alueilla. Jos joku haluaa käyttää niitä jossain pellolla missä ei ole muita ja haluaa päästää koiran vähän kauemmas juoksemaan, niin se on ok.

Alla oleva matka hölkättiin, pituudeksi tuli 2,19km, tämän jälkeen kierrettiin vielä lähipelto Vili vapaana ja sen jälkeen suunnattiin saunaan. Molemmat.




Naudanmahaa ja heppaa :)

Nuoret urokset

Saatiin yllättäen lauantaiaamuna hoitoon alle vuoden ikäinen länsigöötanmaanpystykorva Olof, kavereiden kesken Ulle. Ajattelin helpottaa koirien tutustumista viemällä ne aluksi lenkille. Ajattelin, että se on parempi, kuin toinen vaihtoehto; Nuori herra Olof tulisi meille, Vilin kotiin, Vilin reviirille. Jos kyseessä olisi vanha tuttu, ihan pentu, tai narttukoira, näin oltaisi voitu tehdäkin. Mutta koska kyseessä oli hieman jo macho samankokoinen isompi poika, oli lenkki ainoa vaihtoehto, minkä pystyin hyväksymään päässäni.

Ihanteellisessa tilanteessa, olisin napannut Ullen hihnan lennosta ja lähtenyt liikkeelle, mutta koirat joutuivat kohtaamaan kotiovellamme, koska en ollut tehnyt "sääntöjä" tarpeeksi selkeäksi. Tästä ei kuitenkaan koitunut ongelmaa. Mitä nyt hihnat meni heti sekaisin kun kilpajuoksut alkoi samantien. Saimpa siis huokaistua helpotuksesta, kun poikien jälleennäkeminen oli näinkin iloinen ja täynnä positiivista energiaa. Vähän jouduin toppuuttelemaan, etten lentänyt turvalleni. 

Sisällä Ullen kiinnostus Viliä kohtaan loppui samantien kun sen näki Vilin lelukorin. Sieltä yksi kerrallaan se haki ja testasi JOKAISEN lelun. Tässä vaiheessa tuijotettiin kaikki hölmistyneenä, jopa Vili vaan istui lelukorin vieressä, katseli ja huokaili. Kun lelut oli testattu, alkoi painimatsit, joita jatkui myöhään iltaan asti.

 


Kun virta ei tuntunut millään loppuvan, tehtiin myös muutamia palikkatestejä molemmille. Olofilla oli aluksi vähän rajumpi tyyli yrittää ratkoa älyllisiä tehtäviä ja meidän testi ottikin tästä vähän osumaa ja nyt sitä on koristeltu komein hampaanjäljin :D Koko ajan suoritustyyli kuitenkin parani, ja sunnuntaina kun näytettiin Ullen emännälle miten hyvin meni, niin hän innostui sen verran että aikoo ostaa palikkatestin samantien ;)


Ainoa miinus kyläilyssä oli yö. Siitä ei tullut mitään. Ullen energia ei vaan loppunut. Käytiin ulkona yöllä mooonta kertaa, kun luulin, että sillä on maha sekaisin, pissahätä, tms. Mutta ei. Ehkä Olofilla oli koti-ikävä? Ei tiedä. Mutta nukkunut se ei koko yönä kuin ehkä vartin pätkiä. Aamu 9 jälkeen, kun puolisko ajatteli että mun on saatava unta etten oo aivan hirviö koko sunnuntaita, Ulle päätti myös nukahtaa. 4  tuntia vedettiin unta palloon ja klo 13 meidät tultiin herättämään, ettei aivan koko päivä mee hukkaan. Meni se kyllä vähän muutenkin, makasin sohvalla, söin ja jatkoin makaamista. Ilman tätä yötä viikonloppu olisi ollut oikein kiva ja rentouttava :D Sunnuntaina myös Vili oli väsynyt, vältteli Olofia eikä suostunut enää lähteä paineihin mukaan.








En malta odottaa, jos kun Vili saa oman pikkuveljen tänä vuonna. <3

torstai 17. tammikuuta 2013

Murren Murkina

Iso peukku taas Murren Murkinalle, aina se yllättää raakaruoka valikoimallaan :) Käytiin eilen ostamassa pakastimeen täytettä. Mukaan lähti vanhoina tuttuina naudanmahaa, broikun siipimurskaa ja possun kylkiluita. Uusia tuttavuuksia oli vaikka kuinka, mutta vähän piti rajoittaa, koska meidän pakastin on OIKEESTI niin pieni ja täynnä, että tiukkaa teki survoa edellä mainitutkin sinne. Lampaan ja hevosen luut sai vielä luvan lähteä meidän messiin. Hevosen luut vaikutti aika verisiltä, kun lajittelin niitä pienempiin pusseihin, lajittelupaikkana tietenkin mikäs muukaan kuin valkoinen matto :D Ainiin, ostettiin myös risottoa.


Tänään on agilitytreenit. Saatiin ennen Joulua kotitehtäväksi kirjottaa vuodesta 2012, ja sitä pitäisi myös käydä kouluttajan kanssa henkilökohtaisesti naamatusten läpi, mutta mä oon ihan jumittunut joihinkin aiheisiin, mistä on kysymyksiä. Otan sen ehkä vähän liian vakavasti. Toisaalta, uutena harrastajana on hirveän vaikea tietää, mitä siltä vaaditaan. Aluksi ajattelin, että välipäivinä kirjoitan jutun puhtaaksi, mutta eihän siitä mitään tullut... Voiton puolella jo ollaan, tai no, vielä on vaikeimmat kysymykset jäljellä :D

Ps. Lauantaina saan tietää varmuudella, että saanko vapaatreenikorttia Ojangon Vuokkoset-areenalle!! :)

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Iltapala

Vili syö tällä hetkellä ainakin seuraavia lihoja; nauta, sika, kana, poro ja lohi. Suattaapi olla, että sinne ruoan sekaan on sekoittunut silloin tällöin jotain muutakin. Aika paljon mennään tällä hetkellä "ostopakkauksen" mukaan. Vili syö niin pieniä määriä (verrattuna isoihin koiriin), et ei voida mitään jättiluita ostaa kun se räjähtäis niistä. Meillä ei myöskään oo mitään luusahaa tms millä saisi niitä luita pienittyä. Onneksi ollaan löydetty hyvin myös "pienempiä" luita. Possun luista löytyy vaikka minkälaista; selkärankaa, rustoluuta, enkä ees muista mitä vielä :D Mut ainakin 4 erilaista sorttia on niistäkin ollut.

Tänään on tarkoitus mennä Murren Murkinaan ostoksille ja mahdollisesti ostaa jotain uutta, esim hevosta tai lammasta.

Alla eilisillan ateria, possun selkärankapalanen, sekä voimamixiä ja kasvissotetta sekoitettu keskenään. Kasvismössöt pitää sekottaa kunnolla muuhun ruokaan, muuten ne jää syömättä.



tiistai 15. tammikuuta 2013

Uusi tokokurssi!

Eilen alkoi uusi tokokurssi. Meillä on ollut nyt monta kuukautta maanantaisin samaan aikaan, samassa paikassa, saman kouluttajan tokoa, joten mitään muuta muutosta ei tule, paitsi että treenikaverit vaihtui :)

Kouluttaja Jenni Korhonen, kurssi on ALO-AVO kisaamaan aikoville. Kaikki koirat on erirotuisia; cavalier, göötti, tolleri, kelpie ja Vili the heeleri.

Samoja juttuja treenaillaan vieläkin, kaikkien luokkien liikkeitä, pääpaino kuitenkin alokkaassa, siihen tähdäten. Treenit meni hyvin, alkuun oli kontaktin pitoa häiriössä. Häiriönä oli uudet koirat ja hallin metelit. Vili ei ota edellä mainituista enää häiriötä "koti-hallissa". Olen huomannut, että lenkeilläkään en pelkää enää sen "karkaavan", jos näkee kaukana tai ehkä vähän lähempänäkin koirakaverin. Liekö aikuistuminen alkanut, vai onko tässä taas joku vaihe ;) Mikälie onkaan, niin on kiva vaihe.

Perusasentojuttuja ja seuraamista, lelu kainalossa, kesken hyvän liikkeen palkka. Eilen keskityin siihen, että palkkasin monipuolisesti ja erilaisissa kohdissa. Se toimi :) Herkkuja kädestä, herkkuja maasta, vetoleikkejä ja pallon noutoa. Riehaannuttiin siinä kesken kaiken myös "painimaankin". Tai tönimistä se lähinnä mun osalta on, mutta se teki hyvää. Ihan kesken kaiken vaan -> riehumista niin paljon kun haluaa.

Toinen asia mitä tunnilla tehtiin, oli seisominen seuraamisen yhteydessä. Tehtiin myös vähän maahanmenoa. Ja välillä vaan seurattiin vähän pidempiäkin pätkiä, ettei ennakointia tulisi. Aloitettiin helpommasta, eli peruutin, Vili seurasi kävellen itse eteenpäin. Sanoin "seiso", käytin naksutinta, jonka jälkeen joko vein palkan suoraan suuhun tai heitin sen. Välillä tehtiin liikettä Vili sivulla, käsky, naks ja käännyin viemään palkan tai heitin sen taakseppäin. Tähän saatiin myös hyvä vinkki = peruutan takaisin Vilin viereen palkkaamaan jonka jälkeen jatketaan matkaa ja uudestaan sama homma. Myös etu- ja takapalkka on hyviä, mutta niitä ei eilen käytetty.

Loppuun kehääntulotarkastus, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Kehääntulotarkastuksen Vili antaa tehdä, mutta ei kovin mielellään. Väistäisi jos voisi. Siihen meidän kannattaa harjoitella joku ihan oma juttu, esim se että se koskettaa mun kämmentä kuonollaan, tästä oon täällä aikasemminkin kirjotellut, mutta "se vaan on jäänyt".. Palkkasin Viliä koko ajan Jennin rapsutellessa sitä luoksepäästävyydessä, eikä se noussut seisomaan, mitä yleensä tekee! Hurraa! ...empä kyllä oo noin paljoon herkkuakaan sille ennen tarjonnut siinä vaiheessa. Paikkamakuu meni hyvin, ei ennakoinut asentoja ja oli siellä ihan nätisti koko 2minuuttisen. Kerran kävin palkkaamassa "siksi koska muutkin".

Tokon jälkeen 15-20min loppuverryttelylenkki, pikkusen hurjastellen kotiin, koira vaihtuu jalkapalloon ja äkkiä toisiin treeneihin.Tälläisiä nää mun maanantait tulee olemaan ainakin seuraavat 16 viikkoa!

Viikon sisällä saan toivottavasti tietää, saadaanko me sitä vapaatreenikorttia kevääksi vaiko ei.

Huomenna mennään Murren Murkinaan ostoksille. Ja sen jälkeen Pian ja Sakun kanssa lenkille. Tänään otetaan vähän iisimmin ja hengaillaan kotona peruslenkkien lisäksi :)

Mieli tekisi tällä viikolla viedä tuo koiruus uimalaan, mutta mun kalenteri ei anna periksi. Ehkä lauantaiaamuna tai sunnuntaina ennen iltaa. Kukaan mukaan, mukaan kukaan?

Ps. Eiks oo vähän pähee?! Eilen Vilin kanssa riekkuessa sattu pikku äksidentti, mikä ei oo yhtään poikkeuksellista, nyt vaan kolahti niin hyvään kohtaan että, se tursus verta oikein kunnolla.


maanantai 14. tammikuuta 2013

New Blog Love

New Blog Love (tunnustus) 


Saatiin tällainen tunnustus Koirien elämää elämässä - blogilta. Kiitos :)




Tässä tunnustuksen pelisäännöt:
Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle. Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Koirametsässä

Lauantaiaamupäivää vietettiin kivassa seurassa koirametsässä, missä oli pitkästä aikaa ihmisiä ja koiria melkein ruuhkaksi asti! Jopa yksi heeleri tuli vastaan, Pulla :) Pulla on tuttu heelereiden rauniopäivältä, hänen emäntänsä oli opastamassa meitä muita heeleristejä siellä ja Pulla näytti mallia miten homma toimii!

Mukana menossa oli tutut ja turvalliset Maaret ja Sony <3 sekä heillä hoidossa ollut Sonyn sisko Ninja. Kaikilla oli kivaa, ja Maaret sai ikuistettua näitä kivoja hetkiä aurinkoisesta pakkaspäivästä myös kamerallaan. Lopputulos vähän arvellutti paikanpäällä, varsinkin itse kuvaajaa, mutta positiivinen yllätys sieltä kamerasta löytyi, älytön määrä onnistuneita kuvia, kiitos auringolle ja loistokuvaaja Maaretille!!!! :)

Seuraavat kuvat siis on napsinut Maaret Kokkonen. Kuvat on ihan mahtavia ja niille jokaiselle keksis vaikka kuinka monta otsikkoa. Ajattelin jättää itse otsikot kirjaamatta toivoen että teidän mielikuvitus lähtee yhtä laukalle kuin omani :D



























Pakkasperjantai

Niin aikaisin kuin vain töistä pois saa lähteä, niin aikaisin sieltä lähdin. Kyllä kannatti. Vaikka säämiehet oli povannut kylmää ja tuulista perjantaita, saatiin Vilin kanssa tehtyä oikein kiva metsälenkki meidän lähimetsässä.

Metsälenkit on hyväksi sekä itselle, että Vilille :) Henkilökohtaisesti tykkäänkin enempi tällaisesta maastosta, kuin taisista teistä tai pelloista.



Joku Joulu-ihminen oli käynyt koristelemassa myös metsän kuusen :)



Illalla Vili pääsi vielä leikkimään tyttöystävänsä Zaran kanssa Voice Of Finlandin ajaksi <3