Fudisjoukkueen lenkki

Joukkueelaisten kanssa lähdettiin lenkkeilemään. Meitä oli huimat kolme tyyppiä liikenteessä + kaksi koiraa. Vilin very first friend Sakari Sakuriini eli Saku oli toinen koirista. Käveltiin reipas 5km, olosuhteet oli muuten hyvät, mutta lenkkarit oli vähän huono valinta jäiselle tielle. Ja silloin kun ei ollut jäätä, oli loskaa. Joten kengät märkänä siellä tasapainoteltiin.

Kävellään Vilin kanssa harvemmin pitkää lenkkiä kokonaisuudessaan asfaltilla. Yleensä valitaan lenkkipolut sen mukaan missä saa eniten kulkea vapaana. Kuitenkin tuokin reitti oli ihan kiva, vaikka autotiet kulki lähes koko ajan vieressä. Tai sitten lenkin helppous ja kivuus johtui vain seurasta.

Tänään pitkästä aikaa AGILITYTREENIT!! :)

Se kertoo siitä, että nenäpunkki aka nenis on nyt selätetty ja meidän, tai lähinnä Vilin sosiaalinen elämä palautuu ennalleen! Jihuu!

Ps. Olin eilen hirveen reipas kun pitkän työpäivän jälkeen piipahdin vielä salilla, missä oli hirveä määrä uudenvuoden lupailijoita. Sieltä äkkiä kaupan kautta kotiin ruoan tekoon ja em. lenkki melkeimpä ruokaa vieläkin pureskellen, tuli vähän hoppu!

Pps. Eilen kävi hassu juttu, Vili ei syönyt kuppiaan tyhjäksi! Broikun sydämet jäi syömättä. Syljeskeli vaan. Keitettynä ne on suuuuurta herkkua (itse en ole vielä koskaan keittänyt). Yllätyin tästä reaktiosta. Tänään kokeilussa jauhettu sian sydän. Sisäelinseos ja kanan kivipiira maistuu ilman mitään mutinoita.