keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Siitä se ajatus sitten lähti

Eräs toukokuinen päivä mulle tuli olo että nyt mää lähden ostamaan kukkia. No määhän läksin. Kävin Bauhaussissa ja sain sieltä lähes kaiken tarpeellisen. Jotain jäi kuitenkin mielestäni puuttumaan ja kotimatkalla poikkesin vielä Plantageniin.

Noh, kuinkas ollakaan siinä sitten ihan vahingossa huomasin olevani puutarhakaluste-osastolla kiertelemässä. J ei ollut kotona, mutta nykyaika mahdollistaa sen, ettei tarvitse olla läsnä "isoja" päätöksiäkään tehdessä. :D Pistin kuvan eräästä setistä J:n puhelimeen ja odottelin mielipidettä, voisinko roudata semmoisen kotiin. Kyllähän se myöntävä vastaus sieltä sitten napsahti ja siinä sitten hirveellä säädöllä lainaamaan ensinnäkin suurempi auto käyttöön ja naama punaisena pyytämään Plantagenin pojilta kantoapua sen ison laatikon kanssa joka oli oikeasti niin iso etten saanut siitä mitään otetta. Kiitos heille.

Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin purkaa laatikko autosta yksi osa kerrallaan sisälle. Empä oo ennen ostanut itse koottavia puutarhakalusteita.. Noh, toi oli vasta mun toinen kerta kun teen em. ostoksia. Enkä tiedä jäikö sitten viimeiseksi. Rakastan tollaista näpertelyä (kokoamista), voisin tehdä sitä vaikka työkseni, mutta tää oli aivan perseestä. Onneksi oli apuri.




....Niin ja pitihän siihen tommonen varjokin sitten ostaa....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti