Ihaa on yksi niistä harvoista leluista mitä Vili ei riko. En sitä antaisi tehdäkkään, koska tämä pehmolelu on mulle hyvin tärkeä. Ehkä siitä syystä sitä ei ole rikottukkaan, kun pennusta asti oon tehnyt selväksi, että leikki loppuu jos menee liian rajuksi.
Pehmolelun tarinasta sen verran, että se muistuttaa mua yhdestä mun elämäni koirasta, joka ei ollut kylläkään omani, mutta äärettömän rakas ja kuului kyllä omalla tavallaan perheeseeni :) Tätä koiraa ei enää ole, on vain ihanat muistot. Viime kuussa tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun Vilma lensi koirien taivaaseen.
Vilma näkee teidät sieltä koirien taivaasta:)
VastaaPoistaT:Äiti
<3 Niin näkee.
PoistaIhanaa touhuamista!
VastaaPoistaKoirat ovat kyllä fiksuja. Saattaahan se jotenkin aistia, että tämä on hieman erityislaatuinen lelu. Tai sitten se johtuu vähän maallisemmista syistä, niin kuin sanoitkin...
http://noutajavalo.blogspot.fi/
Olisi ihanaa, jos oikeasti on niin, että Vili aistisi lelun tärkeyden :) Siihen haluaisin uskoa, ja osittain uskonkin.
Poista