Käytiin kuitenkin Vilin kanssa heti mun töiden jälkeen korkkaamassa Ojangon ulkokentät hyvällä menestyksellä. Kentillä ei ollut aluksi ketään muita kuin me. Ajattelin ottaa vain nopeat + hyvät treenit ja häippästä. Sain tehtyä koko alokasluokan paikkamakuuta myöten, paitsi liikkestä seisomisen, kun mun puhelin soi. Äh. Olisi pitänyt laittaa se äänettömälle. Treeni keskeytyi ja vein Vilin hetkeksi sivuun. Paikalle pöllähti onneksi meidän kouluttaja Jenni, joka liikkuroi meille liikkestä seisomisen ja loppuun vielä hypyn. Sitten Vilille riitti.
Olipa kiva tokoilla piiiiitkästä aikaa ulkona. Ainoa häiriö mitä huomasin Vilin ottavan, tosin ei liikkeiden aikana, vaan liikkeiden väleissä, oli paikalle saapuvat autot ja koirakot. Kun muutamat koirakot oli päästy tuijottelemaan, Vili jatkoi taas hommia ja hengailua, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Mietin monta kertaa, tai no ehkä kahdesti, että julkaisenko tätä, koska väsymys painaa, enkä jaksa edes oikolukea. Normaalisti kirjoitan ja kirjoitan ja kirjoitan, luen läpi, poistan ja korjaan ja lisään ja poistan. Nyt en jaksa. Öitä :D
Ps. Mulla on nyt just tollanen olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti