keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Leikkaus

Soittelin vielä eilen illalla Espoon eläinsairaalaan, kyselin kaikenlaista mitä nyt olin mietiskellyt. Todellisuudessa halusin vai tiedustella voisinko viedä Vilin vasta myöhemmin, koska mulla on vapaapäivä ja kaikista eniten mun mielessä pyöri se, että joudun viemään Vilin yksin häkkiin odottamaan moneksi tunniksi. Sain myöhäistettyä ajan 7:30 -> 9:45. Huh helpotusta. Myöhään illalla annoin vielä pienen ruoka-annoksen, koska aamuruoka jää välistä, 12 tuntia pitää olla syömättä.


Oltiin taas hyvissä ajoin paikanpäällä, eikä tälläkään kertaa jouduttu kauan odottelemaan vuoroa. Mulla oli mukana viltti, jonka Vili sai mukaansa häkkiin, jossa odotteli vuoroaan. Eläinlääkäri tsekkasi Vilin sydänäänet ja sitten kutsui hoitajan hakemaan koiran toiseen huoneeseen. Vili lähti vauhdilla naisen mukaan, eikä huomannut että minä jäin matkasta pois. Vaikeimmaksi ajattelemani tilanne olikin kaikista helpoin!

Vili sai heti esilääkityksen ja luulen että pian se jo pistettiin nukkumaan, koska ennen toimenpidettä polvi piti kuvata. Sain eläinlääkäriltä jotai ohjeita, mitä en tietenkään muista nyt, mutta varmistin sillä hetkellä että saanhan nämä myös paperiversiona, koska tiedostin jännitykseni ja sen etten pysty rekisteröimään mitään uutta juuri sillä hetkellä.

Varasin samalla kerralla ajan kontrolliin, joka on kahden viikon kuluttua, silloin polvi kuvataan uudestaan ja katsotaan että kaikki on ok. 

Oli kamalaa lähteä eläinlääkäristä pelkän hihnan kanssa pois.

15:30 sain puhelun jota olin odottanut varmaan sata tuntia. Siltä se tuntui. Lähdettiin koko poppoo ajamaan taas Espooseen. Hoidettiin ensin se inhottavampi puoli. Maksettiin lasku.  
1 426,48 euroa. Onneksi Ifin pitäisi korvata tästä suurin osa.

Sitten hoitaja tuli Vilin kanssa aulaan. Vili heilutti häntää ja oli ihan humalassa. Mentiin hoitohuoneeseen vielä juttelemaan jatkosta ja leikkauksesta. Kaikki oli mennyt hyvin ja päästiin lähtemään kotiin.


Nyt meillä on kotona tällainen reppana, joka vaan makaa tai istuu, ja vinkuu. Ikävää katsottavaa, mutta ei auta. Eiköhän se tästä "pian" helpota. 

Sairauskertomus:

Oikean polven lumpion sijoiltaanmenon korjaus kiristämällä lihaskalvoa ja nivelkapselia, sekä siirtämällä sääriluun harjannetta ulospäin. Kiinnitys pinnalla ja teräslangalla. Lumpion ura ok.

Hoitanut eläinlääkäri Jan Räihä.



6 kommenttia:

  1. Paljon paljon tsemppiä ja pikaista toipumista Vilille!!!Täällä eletään hengessä mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tänään on jo huomattavasti parempi päivä!

      Poista
  2. Paranemisia! Pitäisikö tuon polven olla sitten heti "käyttövalmis" vai meneekö toipumisessa pitkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jalkaa saa käyttää heti, mutta on varottava voimakkaita ja nopeita liikkeitä. Liikuntaa lisätään pikkuhiljaa ja 1-2 kuukauden kuluttua tulisi jalan olla suht aktiivisessa käytössä, eli ei enää ontumista. Kokonaisuudessaan kuntoutusprosessiin menee noin puoli vuotta.

      Poista
  3. Paranemisia sinne! Kiva oli löytää teidän blogi :) Pitääkin linkittää, niin on helpompi seurailla jatkossa! :)

    VastaaPoista