Fysioterapian aloitus

Maanantaina käytiin ensimmäistä kertaa fysioterapiassa. Patellaluksaatioleikkauksesta oli siinä vaiheessa kulunut reilu kaksi viikkoa. Paikaksi valikoitui Remedium. Soittelin useaan eri paikkaan, Remedium voitti vesifysioterapiamahdollisuuden ja hinnan puolesta. Ensimmäinen kerta maksoi 60 euroa. Se oli pidempi kuin tulevat käynnit (taisi mennä noin tunnin verran), siinä käytiin läpi liikkeet ja lihasten kunto, Viliä hierottiin ja lopuksi se käveli vesijuoksumatolla 5 minuuttia. 

Tulevana maanantaina ostan 10 kerran kortin fysioterapiaan (30min/kerta) joka maksaa 270 euroa. Fysioterapiassa/hieronnassa tullaan käymään toistaiseksi kerran viikossa. Varattiin nyt ainakin kuudelle seuraavalle viikolle ajat.

Vilin fyssari on Petra Niemenpalo, joka vaikutti jo puhelimessa oikein mukavalta ja reippaalta. Sama iloinen fyssari sielä odotteli paikanpäälläkin. :) Vilikin oli ihan myyty. Minun apua ei juurikaan tarvittu, vaan luottamus saatiin rauhallisella ja iloisella olemuksella heti. Ok, ehkä ne herkut vähän avitti ;) Vili tuskin olisi huomannut vaikka olisin lähtenyt pois, siihen malliin tuijotti Petran taskua.. :D

"Tällä hetkellä seisoo hiukan vasen voittoisesti, pieni lihasatrofia oikealla. Liikkeessä pieni liikevajaus oikeassa, pompauttaa välillä jalkaa. Käsiteltäessa rintaranka liikkuu melko hyvin. Lanneranka tukkoinen molemmin puolin, etenkin vasemmalta. Sekä vasen Si:n liikkuvuus alentunut. Lihaksisto myös tukkoinen lannealueelta"

Sellainen oli ensimmäisen kerran status. Ei voi muuta sanoa, kuin onneksi mentiin heti kun "saatiin lupa" eläinlääkäriltä. Vili on nyt lähipäivinä kirputtanut takapäätään, ja epäilin jo että anaalirauhaset olisi tulehtunut, mutta kun uloste on ollut normaalia jonka vuoksi myös rauhaset on tyhjentyneet normaalisti, niin sitä ei ollut syytä epäillä. Eikä muitakaan oireita ole ollut. Todennäköisesti syynä oli juurikin tämä lannerangan jumi, varmasti on tuntunut ikävältä.

Hieronta oli varmasti sekä epämukavaa, että äärettömän helpottavaa. Välillä silmät meni kiinni, välillä Vili piti pientä vinkumista, välillä Vili nosti päätään kuin sanoakseen että "hei nyt riitti". Hieronnan jälkeen Vili (ja minä) pääsi tutustumaan vesijuoksumattoon. Se olikin kiva uusi tuttavuus. Luulin, että Vili olisi pelännyt sitä, mutta sinne se käppäili samantien, eikä ollenkaan epäröinyt tai ihmetellyt. Onko joku käynyt sen kanssa aiemmin vesikävelyllä tommosessa laitteessa? 5 minuuttia meni nopeasti. Vedessä näki hyvin, kuinka Vili käyttää oikeaa takajalkaa huonommin kuin vasenta. Normaalissa käynnissä lenkeillä ei eroa juurikaan huomaa.

Kotiläksyt laitan alle kuvien kera. Niiden lisäksi saatiin lupa mennä metsään tai jonnekin muualle "hiukan epätasaiseen maastoon" kävelemään rauhallisesti (hihnassa tietenkin vielä, ainakin vajaa 4 viikkoa). 

Kuten viimeisestä kollaasista voi päätellä, meillä maisteltiin tänään ensimmäistä kertaa uusia Murren Murkinassa myytäviä Murren koulutuspaloja.