Operaatio polvi

Keskiviikkona 4.9. on Vilin leikkaus.

Käytiin 22.8. Espoon eläinsairaalassa (Univet) ortopedi Jan Räihän vastaanotolla kuulemassa sama, mitä fysioterapeutti Niina Sorvari meille kertoi joitain viikkoja sitten. Vilin oikea polvi luksoituu helposti, ja pidemmän päälle aiheuttaisi nivelrikkoa. Luksoituminen tarkoittaa sitä, että polvilumpio menee pois paikaltaan. Lumpio luksoituu mediaalisesti (=sisäänpäin).

Leikkauksen ennuste on hyvä.

Seuraava on lainattu Apexin (Malmin eläinlääkäriasema) sivuilta, siinä kerrotaan lyhyesti minkälainen toimenpide jalkaan tehdään:

"Sääriluun yläpään kyhmy, nelipäisen reisilihaksen kiinnityskohta sääriluun etu-yläkulmassa, siirretään vastakkaiseen suuntaan kuin lumpio menee sijoiltaan. Jos lumpio menee sijoiltaan sisäsivulle päin, sääriluun yläpään kyhmy siirretään ulkosivulle päin. Näin nelipäisen reisilihaksen voima kohdistuu lumpiouran suuntaan.

Sääriluun yläpään kyhmy sahataan irti yläosastaan, siirretään uuteen paikkaansa ja kiinnitetään siihen yhdellä tai kahdella teräspinnalla ja teräslankasilmukalla."

Tällä hetkellä Vili on sohvaperuna, joka ei tosin saa enää olla sohvalla koska on hyppimiskielto. Monta (7 tai oisko jo 8) viikkoa ollaan menty tylsiä hihnalenkkejä tasaisessa maastossa. Treenattu ei olla kuin ihan vähän tokojuttuja ja uusia temppuja. Motivaatio on ollut hukassa, mikä on tietenkin koiraa kohtaa väärin. Meidän pelastus on ollut kongi ja luut.

Fyssarin ohjeiden mukaan ollaan nyt koitettu keventää Viliä, se ei missään nimessä ole lihava, mutta koitetaan saada siitä tilanteen takia hoikempi poika. Muutama sata grammaa on lähtenytkin, musta kyllä tuntuu, että ne on lähtenyt suoraan reisistä, kun liikunta on jäänyt niin vähälle. 

Leikkauspäivä kun tosiaan on keskiviikko, niin pyysin jo töistä luvan pitää vapaata loppuviikon. Poissaollessamme Vili tulee olemaan eteisessä, siellä se viihtyy muutenkin, eikä siellä ole mitään tasoja minkä päälle kiivetä/hypätä. Vili tulee myös hyvin todennäköisesti viettämään paljon aikaa iiisossa kevythäkissä, minkä aikanaan ostin Lauralta. Nyt sille on OIKEASTI käyttöä. Aiemmin se on vain ollut yläkerrassa avonaisena ja Vili on käynyt silloin tällöin vetämässä siellä päikkärit. 

Nyt häkkiä on tosin käytetty luiden ja kongien syöntipaikkana ja molemmat koirat viihtyvät siellä mielellään juurikin sen takia. Helpottaa kovasti, kun ei tarvitse koko ajan valvoa että onko Vili menossa varkaisiin. Se kun on vähän sellainen rontti, että kun omat herkut on syöty niin kipitetään hakemaan toisen suusta lisää.

Hyvin usein käy myös niin, että kun Vili on ominut, ryntää Juti Vilin eteen - suorastaan syliin selälleen ja hetken päästä pojat syövät luuta yhdessä. Ylläolevassa kuvasa on vielä keskusteluvaihe menossa.

Meillä on myös toinen kevythäkki, mikä on auton perässä lähinnä kuljetusta varten. Se roudataan myös treenikentille, ja siellä koirat rauhoittuvat odottamaan, joskus jopa nukkuvat. Sekin olisi oikein sopiva yksiö toipilaalle, mutta uskon että tuo "häkittäminen" on itselle helpompaa tuolla isommalla kevythäkillä. Ajattelen liikaa, mitä koira ajattelee.

Ostettiinhan me tätä kaikkea ajatellen myös uusi peti, mikä on ollut molempien tasapuolisessa käytössä. Ostettiin koko L, mikä näköjään on Vilin mielestä JUST sopiva yhdelle isolle heelerille. 

Täytyy varmaan jossain vaiheessa ostaa toinen samanlainen.