Pieni vieras

Meilläpä kävi eilen supersöpö pieni heelerinpentu kyläilemässä. Pojat oli molemmat ihan myyty.

Vili ja Juti saivat vuoronperään tutustua uuteen naapuriin Nalaan. Vaikka Nala olisi itse halunnut tutustua molempiin yhtäaikaa. Kaikkien parasta ajatellen päätin kuitenkin ottaa ohjat käsiin ja antaa poikien nuuskutella pientä vain omalla vuorollaan.

Nala oli siis sosiaalistamismielellä meillä kyläilemässä. Taisi olla kivaa kun sai pompottaa meidän äijiä ihan mennen tullen. Rohkein pentu mitä olen aikoihin nähnyt. Samantien kun tuli meille, meni suoraan poikien luokse sanomaan morot ja sitten lähti tutkimaan että mihkäs se mamma mut tällä kertaa toi. Kiva päästä seuraamaan minkälainen Justiina tästä tylleröisestä vielä kasvaa ;)

Myös hortonomin hommat kiinnosti kovasti. Uskaltaisin väittää että vielä vähän kuitenkin on harjoittelemista näissä hommissa. Äiti on kertonut mulle että orvokeista tulisi nyppiä vain kuivat pois, mutta Nala oli sitä mieltä että niitä täytyisi muutenkin harventaa oikein urakalla.

 

Pentua on hyvä tutustuttaa myös erilaisille alustoille. Nala oli tässäkin hyvin omatoiminen ja hakeutui mitä ihmeellisempiin paikkoihin. Lempipaikaksi valikoitui Jutin minun aurinkotuoli.

 

 

"mitääää, ei kuuuuluuu"

Pikkukoirat Nala ja Juti. <3

Nala teki suuren vaikutuksen myös taistelutahdollaan ja ahneudellaan. Kun herkut oli kyseessä, niin keskittymistä ei haitannut edes korvia putsaavat "varaisobroidit". Rauhoittuminen onnistui myös, vaikka kyseessä oli uusi paikka ja uudet kaverit. Sinne se mammansa jalkoihin nukahti pieneksi toviksi.

Ihana pentu <3

Uskokaa tai älkää, mutta pentukuume ei kaikesta suloisuudestaankaan noussut. vielä on niin lyhyt aika siitä kun Juti oli tuollainen samanlainen tättähäärä. Tai itseasiassa se on vieläkin sellainen :)

Lisää kuvia Nalan ja poikien tapaamisesta täällä (KLIK)