Nonni! Nyt on agilityn "eskari" käyty! 1. luokka alkaa neljän viikon päästä ;) Oli kyllä taas kerran kivat treenit. Oma liikkuminen on kehittynyt paljon, nyt on muutamat viime treenit mennyt huomattavasti helpommin, kun on vähän hoksannut että miten kuuluu liikkua ja mitä pitää tehdä. Kesälomalla meidän tavoite on käydä kerran viikossa tekemässä vähän kontakteja ja sen jälkeen jotain tosi kivaa vähän siihen loppuun. Ja keppikujaa pitäisi saada kavennettua Vilin levyseksi, nyt ollaan menty tosi leveellä.
Kyllä se agility on sitten vaan hirveen kivaa :) Odotan niin sitä päivää, kun korkataan kisat. Siihen voi kyllä mennä vielä vaikka kuinka kauan, mutta odotan silti! Jeejee!
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
maanantai 9. heinäkuuta 2012
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Tokotreenit 5.7.12
Eilen oli tokotreenit. Tuo kurssi on sellainen, missä tehdään vähän kaikenlaista. Eilen tehtiin hyppyä, luoksetulon stoppia, seuraamista ja 2 min paikkamakuu.
Aloitettiin seuraamisella, mikä meni Vililtä aika hyvin, pitkästä aikaa, vaikka olikin suht pitkiä pätkiä. Johtui varmaan siitä, että palkkailin suhteellisen usein superhyvillä herkuilla. Käveltiin muita koiria vastaa, eikä se ota niistä ollenkaan häiriötä. Pahin häiriötekijä meille on tällä hetkellä maasta löytyvät herkut. Vili ottaa hajun tosi kaukaa, vaikka mulla olis 100 kertaa paremmat mätöt kourassa. Sillonhan se on helppo pitää niistä erossa kun on kiinni, mutta se on niin vikkelä, että kerkeää palkata itsensä sillon kun on vapaana.
Sitten hypittiin esteen yli. Tai Vili hyppi. Oli jännä nähdä mitä se tekee, kun eräs kaverini ( ;) ) hypytti Viliä itseään vasten itse hyppimällä ja liitti siihen käskyn "hyppää", enkä tajunnut siinä vaiheessa että hetkinenhetkinen se on meidän tokohypyn käsky. Noh, sen jälkeen Vili on välillä hyppinyt mua vasten, mutta nyt ei olla pitkään aikaan tehty hyppyä, ja mua hyppy mua tai jotain muuta kohti luonnistuu käskyllä "pom" tai jotain sinneppäin, vähän niinkuin pomppaa tai pomppu. Hyppy meni lähtökohtaan nähden ihan hyvin. Ei hypännyt mua vasten. Hyppäsi yli ponnistaen esteestä lisävauhtia, mikä oli IHAN UUS JUTTU :D Semmosta. Ei auttanut, että etäisyyttä lisättiin tai vähennettiin, tai että estettä madallettaisiin tai laitettaisi korkeammaksi. Saatiin Vili hyppäämään suoraan siten, että tein esteestä agilityesteen. Eli juoksin Vilin rinnalla ja käskin hyppäämään yli, sit juhlat. Ja myös siten että menin esteen toiselle puolelle ja kutsuin. Mietintämyssyssä on myös muita keinoja, ja saa antaa vinkkejä, mitä testailtaisiin. Naksutin on tietty yks vaihtoehto.
Tässä välissä oli kahden minuutin paikkamakuu (lyhyemmällä etäisyydellä). Meidät laitettiin sellaiseen järkkään, että palkkaajat menee toiseen reunaan ja toiseen ne ketkä eivät aio palkata. Olin palkkaajien reunassa, mutta päätin kesken suorituksen päässäni, että saatan sitten vasta mennä kun toinen vieruskavereistani lähtee, ja treenin jälkeen hän totesi että oli ihan samanlaiset ajatukset. Joten emme kumpikaan käyneet palkkaamassa ja vedimme molemmat ekaa kertaa koko pitkän paikkamakuun. Vili ei ottanut häiriötä toisen puolen palkkailuista, mutta kun agilitykentällä joku "matki puhelinta" muutaman kerran PRRRR äänellä, niin koirien päät kääntyi kyllä sinne. Muuten nappisuoritus.
Vikana oli luoksetulon stoppi. Luoksetulomainen normi aloitus, jossain vaiheessa stop-käsky ja samaan aikaan lentää pallo, sitä pari-kolme kertaa, eikä Vilikään olisi enää yhtää enempää jaksanut. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että olisi pitänyt jättää siihen kahteen kertaan, niin väsymystä ei olisi huomannut olleskaan.
Alla olevat kuvat treeneistä napsi Jenni Korhonen.
Aloitettiin seuraamisella, mikä meni Vililtä aika hyvin, pitkästä aikaa, vaikka olikin suht pitkiä pätkiä. Johtui varmaan siitä, että palkkailin suhteellisen usein superhyvillä herkuilla. Käveltiin muita koiria vastaa, eikä se ota niistä ollenkaan häiriötä. Pahin häiriötekijä meille on tällä hetkellä maasta löytyvät herkut. Vili ottaa hajun tosi kaukaa, vaikka mulla olis 100 kertaa paremmat mätöt kourassa. Sillonhan se on helppo pitää niistä erossa kun on kiinni, mutta se on niin vikkelä, että kerkeää palkata itsensä sillon kun on vapaana.
Sitten hypittiin esteen yli. Tai Vili hyppi. Oli jännä nähdä mitä se tekee, kun eräs kaverini ( ;) ) hypytti Viliä itseään vasten itse hyppimällä ja liitti siihen käskyn "hyppää", enkä tajunnut siinä vaiheessa että hetkinenhetkinen se on meidän tokohypyn käsky. Noh, sen jälkeen Vili on välillä hyppinyt mua vasten, mutta nyt ei olla pitkään aikaan tehty hyppyä, ja mua hyppy mua tai jotain muuta kohti luonnistuu käskyllä "pom" tai jotain sinneppäin, vähän niinkuin pomppaa tai pomppu. Hyppy meni lähtökohtaan nähden ihan hyvin. Ei hypännyt mua vasten. Hyppäsi yli ponnistaen esteestä lisävauhtia, mikä oli IHAN UUS JUTTU :D Semmosta. Ei auttanut, että etäisyyttä lisättiin tai vähennettiin, tai että estettä madallettaisiin tai laitettaisi korkeammaksi. Saatiin Vili hyppäämään suoraan siten, että tein esteestä agilityesteen. Eli juoksin Vilin rinnalla ja käskin hyppäämään yli, sit juhlat. Ja myös siten että menin esteen toiselle puolelle ja kutsuin. Mietintämyssyssä on myös muita keinoja, ja saa antaa vinkkejä, mitä testailtaisiin. Naksutin on tietty yks vaihtoehto.
Tässä välissä oli kahden minuutin paikkamakuu (lyhyemmällä etäisyydellä). Meidät laitettiin sellaiseen järkkään, että palkkaajat menee toiseen reunaan ja toiseen ne ketkä eivät aio palkata. Olin palkkaajien reunassa, mutta päätin kesken suorituksen päässäni, että saatan sitten vasta mennä kun toinen vieruskavereistani lähtee, ja treenin jälkeen hän totesi että oli ihan samanlaiset ajatukset. Joten emme kumpikaan käyneet palkkaamassa ja vedimme molemmat ekaa kertaa koko pitkän paikkamakuun. Vili ei ottanut häiriötä toisen puolen palkkailuista, mutta kun agilitykentällä joku "matki puhelinta" muutaman kerran PRRRR äänellä, niin koirien päät kääntyi kyllä sinne. Muuten nappisuoritus.
Vikana oli luoksetulon stoppi. Luoksetulomainen normi aloitus, jossain vaiheessa stop-käsky ja samaan aikaan lentää pallo, sitä pari-kolme kertaa, eikä Vilikään olisi enää yhtää enempää jaksanut. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että olisi pitänyt jättää siihen kahteen kertaan, niin väsymystä ei olisi huomannut olleskaan.
Alla olevat kuvat treeneistä napsi Jenni Korhonen.
Tänään me lähdetään Vilin kanssa landelle lataamaan akkuja ensi viikkoa varten!
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Tilannekatsaus
Tällä hetkellä Vili on jo aikamoinen äijänkäppänä. Paino on pyörinyt pidemmän aikaa siinä 200-300 grammaa alle 10kg, eiköhän se kymppiraja mene tässä ajanmyötä rikki, kun vähän miehistyy. Ei se muutenkaan enää hirveesti pennulta näytä, ikääkin on jo yli vuosi ja kaks kuukautta.
Vaikka en hirveästi enää päivittele tekemisiä, niin se ei suinkaan johdu siitä, ettei me mitään tehtäis, päinvastoin. Tuntuu ettei aika vaan riitä kaikkeen, ja tietokoneella en oikeastaan enää ole kuin työpaikalla. Kun on nuo älypuhelimet sun muut vempaimet, niin niillä tulee sitten vapaa-ajalla surffailtua.
Meillä on tiistaisin agilityä ja torstaisin tokoa. Viikko sitten ruvettiin myös harjoittelemaan hölkyttelyä vetovyön kanssa. Ja pari päivää sitten Vili sai ihan omat husky-valjaat. Sillä oli jo ihan-ok-vetovaljaat, mutta ajattelin, että parempi vähän hifistellä ja pelata varman päälle, kun Vili kuitenkin ymmärsi että nyt pitää ja saa vetää ihan kunnolla. Meinas ihan tippa tulla linssiin kun viime viikolla testattiin juoksemista ekaa kertaa vyön kanssa. Hymyilytti vaan koko ~2km mitä mentiin vauhilla, kun Vili teki töitä niin kovasti. Eikä sillä ollut ees jano sen jälkeen. Alotellaan juoksuharrastus nyt muiden harrastusten rinnalla ihan hissun kissun, ja pikkuhiljaa pidennellään matkoja.
Agilityryhmä on jatkuva, mistä oon niiiiiiiiiiin iloinen. Niin huippu kouluttaja, tosi hyviä ohjaajia ja tietenkin ihania koiria samassa ryhmässä, etten kyllä parempaa voisi kuvitella. Uutena agiharrastajana aluksi tietenkin vähän mietin, että mitenhän tuohon juttuun pääsee mukaan, mutta nyt jo huomaa, että oon edistynyt ohjaajana jo ainakin pikkusen. Aikaisemmin en tosiaan tiennyt agilitystä MITÄÄN. Nyt pienen murto-osa, ja haluan tietää enemmän!
Toko on alle 10 kerran kurssi, en tiedä monta niitä kertoja nyt lopulta on kun yksi meiltä jäi väliin ja jotain peruutuksia on myös tulossa/on ollut. Toko meillä tällä hetkellä ei oikein toimi. Voi olla että ollaan koitettu jossain vaiheessa liikaa harpata kerralla eteenpäin eikä olla onnistuttu siinä ja nyt tilanne on tää. Ehkä ollaan unohdettu leikkiä tarpeeksi ja pitää hauskaa. En tiedä, mutta täytyy nyt panostaa vaan siihen, että saadaan siitä kivaa tekemistä ja sitä kautta taas pieniä onnistumisia :)
Loppuun vielä kuvia keväältä/kesältä, nyt kun taas pääsen niitä liittämään mukaan, JEE :)
Vaikka en hirveästi enää päivittele tekemisiä, niin se ei suinkaan johdu siitä, ettei me mitään tehtäis, päinvastoin. Tuntuu ettei aika vaan riitä kaikkeen, ja tietokoneella en oikeastaan enää ole kuin työpaikalla. Kun on nuo älypuhelimet sun muut vempaimet, niin niillä tulee sitten vapaa-ajalla surffailtua.
Meillä on tiistaisin agilityä ja torstaisin tokoa. Viikko sitten ruvettiin myös harjoittelemaan hölkyttelyä vetovyön kanssa. Ja pari päivää sitten Vili sai ihan omat husky-valjaat. Sillä oli jo ihan-ok-vetovaljaat, mutta ajattelin, että parempi vähän hifistellä ja pelata varman päälle, kun Vili kuitenkin ymmärsi että nyt pitää ja saa vetää ihan kunnolla. Meinas ihan tippa tulla linssiin kun viime viikolla testattiin juoksemista ekaa kertaa vyön kanssa. Hymyilytti vaan koko ~2km mitä mentiin vauhilla, kun Vili teki töitä niin kovasti. Eikä sillä ollut ees jano sen jälkeen. Alotellaan juoksuharrastus nyt muiden harrastusten rinnalla ihan hissun kissun, ja pikkuhiljaa pidennellään matkoja.
Agilityryhmä on jatkuva, mistä oon niiiiiiiiiiin iloinen. Niin huippu kouluttaja, tosi hyviä ohjaajia ja tietenkin ihania koiria samassa ryhmässä, etten kyllä parempaa voisi kuvitella. Uutena agiharrastajana aluksi tietenkin vähän mietin, että mitenhän tuohon juttuun pääsee mukaan, mutta nyt jo huomaa, että oon edistynyt ohjaajana jo ainakin pikkusen. Aikaisemmin en tosiaan tiennyt agilitystä MITÄÄN. Nyt pienen murto-osa, ja haluan tietää enemmän!
Toko on alle 10 kerran kurssi, en tiedä monta niitä kertoja nyt lopulta on kun yksi meiltä jäi väliin ja jotain peruutuksia on myös tulossa/on ollut. Toko meillä tällä hetkellä ei oikein toimi. Voi olla että ollaan koitettu jossain vaiheessa liikaa harpata kerralla eteenpäin eikä olla onnistuttu siinä ja nyt tilanne on tää. Ehkä ollaan unohdettu leikkiä tarpeeksi ja pitää hauskaa. En tiedä, mutta täytyy nyt panostaa vaan siihen, että saadaan siitä kivaa tekemistä ja sitä kautta taas pieniä onnistumisia :)
Loppuun vielä kuvia keväältä/kesältä, nyt kun taas pääsen niitä liittämään mukaan, JEE :)
Bloggeri voitti!
Olisi vaan pitänyt pysytellä täällä, eikä hairahtaa tuonne webs.com sivustoille kirjoittelemaan. Bloggeri on tehnyt sellaisen uudistuksen tänä aikana, etten voinut vastustaa palaamista tänne. Websin kaikista huonoin puoli oli se, etten saanut lisättyä kuvia tekstin joukkoon. Ja jo senkin takia mietin aikaisemmin että mitä teen. Nyt kun kävin pitkästä aikaa täällä vanhoilla sivuilla, niin kiitin itseäni, etten poistanut näitä vuoden vaihteessa, tykkään älyttömästi. Tästä on tullut niin simppeli! Oon niin vähän nykyään tietokoneella, että nyt kynnys kirjoittamaan kuulumisia on paljon matalampi. On tää kyllä oikeesti muutenkin paljon kivempi kuin tuo websi...
Pahoittelut jos sähköpostit meni tukkoon, kun lisäsin websin tekstit tänne. :D
Pahoittelut jos sähköpostit meni tukkoon, kun lisäsin websin tekstit tänne. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)