maanantai 14. lokakuuta 2013

Lisää tyttöystäviä !

Vihdoin Juti tapasi Iisin ja Dustyn (KLIK). Ovat he aiemminkin tavanneet, mutta hyvin pikaisesti treenejä ennen tai treenien jälkeen.

En malta odottaa, että Vilikin pääsee lenkeille mukaan, ehkä Dustykin sitten lämpeää leikeille, nuo pennut kun sen mielestä on ihan lapsellisia kakaroita ;)

Noin 1,5 tuntia käppäiltiin Pirunkorvessa. Nea veikkasi matkaksi 5-7km, mutta mulla ei ole mitään hajua, koska noita polkuja en ole aiemmin kulkenutkaan. Positiivista huomata, että siellä onkin huomattavan paljon vaihtoehtoja, pitäisi vaan uskaltaa lähteä testaamaan. Melkein aina talsii niitä samoja tuttuja reittejä.

Yleensä lähden liikkelle Raition reitin alkupäästä (Korsontie 235, Tuusula). Reitin alusta lähtee useampi polku eri suuntaan, siitä vaan kokeilemaan ja ihastumaan :) Osalla reittiä kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja huomioida muutakin kuin vastaankävelevät ulkoilijat. Motskarihemmot tykkäävät myös viilettää samoilla seuduilla, tosin heillä on yleensä omat reitit ja hiekkakuopat.

Alla muutama räpsy sunnuntaipäivän lenkiltä. Me saimme täydellisen syyskelin, kuvista sitä ei ehkä huomaa koska tosiaan oltiin metsässä.









perjantai 11. lokakuuta 2013

11 kysymystä / haaste

Saatiin haaste Sandralta, joka kirjoittelee lancashire heeler Kutin ja saksanpaimekoira Nanan touhuista Koirien kujeita - blogissa (KLIK).

HAASTEEN SÄÄNNÖT:
Vastaa haastajan 11 kysymykseen
Keksi 11 uutta kysymystä
Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
Kerro bloggaajille,että olet haastanut heidät

1. Mitkä on tärkeimmät ominaisuudet "hyvässä" koirassa?
Tärkeintä on, että arki on sujuvaa. Yksittäisiä asioita en osaa luetella, mutta perus käytöstapoja harjoitellaan niin kauan, kunnes ne ainakin melkein aina muistetaan. 

  2. Miten koirasi saa sinut parhaiten repimään hiuksia päästäsi? 
Komentamisesta innostuminen. Se kun näen, että ne pienet herneet siellä pääkopassa vaan heiluu, eikä mitään tapahdu, tuijotetaan vaan ja heilutetaan häntää, mahdollisesti jopa juostaan karkuun.

  3. Onko joskus tehnyt mieli myydä koko rakki ja alkaa harrastamaan kultakaloja? Miksi?
Kerran oli sellainen tilanne Vilin kanssa, että olisin voinut myydä sen ensimmäiselle vastaantulijalle kotimatkalla. Tämä kaikki niinkin "pienestä" jutusta kuin siitä, että se oli ollut jotenkin tuhma (en edes muista mitä teki), jonka seurauksena yritin saada sitä lähipellolla nalkkiin varmaan vartin! Päästi aina vähän lähemmäksi, mutta sitten taas hepulit ja karkuun. AAAARgh.

  4. Mitä harrastuslajia ET koskaan harrastaisi koiran kanssa? Miksi?
Koiratanssi, en tiedä miksi se laji kummastuttaa mua niin paljon. MUTTA tykkään katsoa taitavia koiratanssiesityksiä videolta.

  5. Pidätkö vanhempien koetuloksia tärkeässä roolissa, kun valitset pentua? Miksi/miksi et?
Ne on ehkä suuntaa antavia, mutta henkilökohtaisesti en pidä niitä tärkeänä, ainakaan heelerillä. Jos joskus perheeseemme eksyy sellainen kaveri jonka kanssa olisi tarkoitus harrastaa vieläkin aktiivisemmin ja tavoitteellisesti jotain tiettyä lajia, niin silloin varmasti katselen niitäkin.

  6. Mitä mieltä olet luonnetestin/MH-kuvauksen luotettavuudesta? Onko ne luotettavia keinoja arvioida koiran luonnetta (jos ajatellaan esim. olisit ottamassa pentua ja vanhemmilla on vain lte tulokset)?
Mulla on luonnetestistä vähän ristiriitaiset fiilikset. Niissä näkee, miten koira reagoi tietyssä tilanteessa, tiettynä päivänä. Luonnetestiin en veisi omaa koiraa, syystä että siinä uhataan koiraa. En halua omille koirille sitä tilannetta, että ne ei voisi luottaa ihmiseen. MH-luonnekuvaus on koiraystävällisempi ja Vilille suunnittelinkin sitä ensi kesälle. Pelkästään testien tuloksiin en luota, mutta onhan ne suuntaa antavia ja niistä voi tulla esiin sellaisia piirteitä, mitä normaalissa arjessa ei huomioi.

  7. Mitä mieltä olet koiranäyttelyistä? Hyvä vai huono juttu?
Itse olen ollut vasta yksissä näyttelyissä koiran kanssa ja se oli todella hauskaa. Tietenkin eri piireissä voi olla eri meininki, mutta heelereiden kehissä kun saa esittää vapaasti eikä koiraa tarvitse puunata, niin se sopii mulle oikein hyvin. Huono juttu, jos koira ei viihdy ja stressaa. Koiran ehdoilla hyväksyttävää.

  8. Montako koiraa on mielestäsi hyvä määrä? Ja minkälaiset ikäerot koirilla olisi hyvä olla?
Meillä on nyt hyvä määrä (2) ja hyvä ikäero (2). Ei meillä ole kokemusta muusta ja tähän tilanteeseen ollaan oikein tyytyväisiä.

  9. Käytätkö koiriasi hierojalla/fyssarilla tms? Koetko tällaisen lihashuollon tärkeäksi osaksi koiran pitoa vai onko se mielestäsi turhaa hömpötystä?
 Ehdottomasti koen tärkeäksi, varsinkin jos koira on tullut perheenjäsenen viran lisäksi harrastuskaveriksi. Suoraansanottuna koen epäreiluksi ja itsekkääksi sellaisen, joka ei huolla koiraansa ja kuitenkin harrastaa säännöllisesti. Vili pääsi ensimmäistä kertaa koirahierojaopiskelijalle ollessaan vajaat 2 vuotta. Jumeja ei löytynyt kuin yksi pieni lapaluiden välistä, mikä aukesi kun vähän pyöritteli. Jumittomuuden takia Vili varmasti nauttikin koko kaksituntisesta käsittelystä täysillä.

Tällä hetkellä käydään leikkauksen takia kerran viikossa vesifysioterapiassa ja kerran kuukaudessa koko kropan huollossa.

  10. Sellainen koira, millainen omistaja. Totta vai tarua, sinun kohdallasi?
Ehdottomasti totta, kaikista löytyy aivan varmasti samanlaisia piirteitä. Vilin kanssa ollaan aika samanlaisia omasta mielestäni, ja näin olen kuullut muiltakin. Jussilla ja Jutilla on kuulemma samanlaisa ilmeitä ( :D ), mutta luonteet eroavat aika paljon toisistaan. Molemmat koirat tykkäävät herkuista, niinkuin mekin ;)

Minä ja Vili: 
Ollaan kilttejä. Jos ollaan tuhmia, niin ei ymmärretä heti ensimmäisestä varoituksesta, että pitäisi lopettaa. Mökötetään, silloin istutaan vaan hiljaa ja vältetään kaikkia mahdollisia katsekontakteja, koska molemmat annetaan myös hyvin nopeasti anteeksi. Jos meihin saa katsekontaktin, rupeaa hymyilyttään ja mökötyksen syy unohtuu. 
Minä ja Juti:
Juti on huomattavasti terävämpi kuin Vili, mutta iltaisin siitäkin kuoriutuu oikea mammanpoika, kerran illassa on päästävä minuutiksi piipahtamaan syliin. Siitä on tullut tapa ennen nukkumaanmenoa. Hellyydenkipeys (Jutilla iltaisin), temperamentisuus ja huomionhakuisuus on varmaan meidän yhteiset piirteet. Molemmat halutaan huomiota tietyissä tilanteissa, mutta tietyissä vältetään kuin ruttoa.

  11. Oletko herkkänahkainen jos joku arvostelee koiraasi? Millainen arvostelu ärsyttää eniten?
Olen. Otan palautteen aika henkilökohtaisesti, vaikkei se suoraan minuun kohdistuisikaan. Onhan nuo mun omia aarteita, täydellisiä juuri tuollaisina. Yleisesti heeleri on suuri koira pienessä paketissa. Eniten ehkä juurikin vähättely särähtää korvaan. Noista on vaikka mihin, niin hyvässä kuin huonossakin. Eikä missään nimessä helppo kainalokoira, niinkuin jotkut luulevat/antavat ymmärtää. Vilin kanssa pohjatyö on hyvin tehty, ja sillä on jo jotain käytöstapoja, Jutin kanssa niitä vielä harjoitellaan.

En haasta tällä kertaa ketään, mutta toivon, että ainakin ne, ketkä eivät vielä ole tätä haastetta tehneet, vastaavat näihin samoihin Sandran esittämiin kysymyksiin, koska mielestäni ne ovat niin hyviä. Ja mielenkiintoista olisi lukea vastaukset, eli mikäli tartut syöttiin, niin linkitä blogisi kommenttikenttään :)



torstai 10. lokakuuta 2013

Syys

Ekaks; kalenteri pitäisi polttaa. 

Tokaks; kaikkien pitäisi saada nukkua aamuisin pitkään, mieluiten vielä oman rakkaan vieressä.
Plussaa tietenkin siitä, jos jalkoja on lämmittämässä karvaiset ystävät. 

Kolmanneks; Stadiumissa pitäisi olla sadevaatteet yhtä hyvässä alessa kuin kolme vuotta sitten.

Nyt on siis hyvin syysfiilis. Etenkin kun tällä hetkellä jyllää päällä flunssa ja tänään lekuri antoi diagnoosiksi kurkunpääntulehduksen. Plaah. 







tiistai 8. lokakuuta 2013

Huoh

Vili

Juti

Juniorin tyttöystävä

Jos Vili tästä kuulisi, niin ei hyvä heiluisi.. "Kohta" se onneksi pääsee omimaan Lempin taas itselleen.

Kuvissa onnellisen pikku Jutilan lisäksi esiintyy Lempi the lagotto reilu 1v.

Kuvat on otettu aina niin kauniissa Haltialassa. Paitsi talvella se ei ole kaunis, maisemakuvaa rumentavat äkäiset hiihtäjät, jotka kamalilla kepeillään huitovat poluille eksyneet koiranulkoiluttajat pois. Toivottavasti Haltialaan ei tänä vuonna sada lunta.