  edit  comments (0) |
Nyt on pentutokokurssi käyty. Tällä hetkellä kun mietin, niin pää on aika tyhjä, enkä tiedä mitä meidän kannattaisi nyt reenata. Pitää tehdä jonkinlainen "lukujärjestys", jotta muistetaan kaikki. Perjantaina hiottiin kaikkea "vanhaa" omalla ajalla ja kouluttajan kanssa käytiin uutena hyppy. Kiertäminen on ennestään tuttu, mutta se kuului myös perjantain ohjelmaan. Noudon alkeita ei käyty läpi, koska aikaa ei ollu kaikkeen kolmee, piti valita kaksi. Meillä ei ollut edes sopivaa noutokapulaa, joten se jätettiin suosiolla sitten pois. Hyppy oli mun 1. vaihtoehto, ja ajattelin että kiertämisestäkin olisi kiva saada palautetta ja vinkkejä miten voidaan sitä parantaa.
Hyppyä treenattiin ensin vaan kävelemällä yhdessä matalimman esteen yli muutaman kerran. Sen jälkeen kävelin esteen eteen ja annoin Vilille käskyn hyppy, joka on agilitystä tuttu. Kouluttaja neuvoi, että voin käyttää samaa jos se on jo koiralle tuttu, että harvoin koira yhdistää sitä agilityssä ja tokossa kuitenkaan samaksi (agilityssä vaarana olisi että koira pysähtyisi ja tokossa että koira jatkaisi matkaa, eikä pysähtyisikään esteen toiselle puolelle). Vili tajusi jopa jäädä seisomaan esteen toiselle puolelle. Pari kertaa sain tehtyä niinkin että se seisoi siellä niin kauan, että pääsin kävelemään vierelle.. Mutta ei pidä vielä tuulettaa, ne oli ehkä vahinkoja
Olisi pitänyt heti perjantaina käydä täällä kirjoittelemassa, koska tällä hetkellä en millään muista, mitä meille sanottiin kiertämisestä... Ainakin, että pitää vielä oikealta kiertämistä treenata. NIIN ja kun koira palaa kierrokselta niin voidaan siitä jatkaa perusasentoon tai jotain muuta. Se yhdistettäisi täten myös johonkin muuhun liikkeeseen.
Lopussa jokainen kurssilla ollut koira meni yksinään kehään tekemään jonkun tempun ja palasi takaisin aploodit saatuaan. Osa teki peruuttamista, osa noutoa ja sen semmoista... Varmistin vielä että saako se temppu siis olla mikä vaan, kyllä. No me mentiin sitten sinne kehään ja tehtiin "pupu"-liike, joka aiheutti pientä hilpeyttä se oli kyllä tarkoituskin. Se liike on Vilin bravuuri, siksi valittiin se.
Käytiin treenien jälkeen moikkaamassa hyvän ystäväni vanhempia, kun he tulivat käymään Jyväskylästä asti täällä Helsingissä. Vili oli tosi rauhallinen koko tuntisen, mitä vietettiin kaverini luona. Kotiin se oli kyllä lähdössä, mutta ei mitään hepuloinut ja antoi muiden esimerkiksi syödä aivan rauhassa. Siinä se on kyllä hyvä. Ei ole koskaan saanut meiltä mitään herkkuja meidän syödessä, ja voin hyvin jättää vaikka hampurilaisen lattialle ja lähteä hakemaan juomista eikä se edes katso hamppariin päin. Muuten se on kyllä hirveän ahne omien herkkujensa perään, ja todellinen varas jos jollain kaverilla on keppi tai lelu suussa.
Lauantaina meillä oli superulkoilupäivä. Käytiin pitkällä aamulenkillä kun oli aivan täydellinen, aurinkoinen pakkasilma! Sen jälkeen mentiin aamupalalle ja lähdettiin koirametsään kahdestaan. Siellä oli todella paljon autoja, ei mahduttu parkkipaikalle vaan jouduttiin jättämään auto tienvarteen. Se tarkoittaa aina sitä, että metsässä on paljon koirakavereita! Ja niinhän siellä olikin. Vilillä oli hurjan hauskaa, kun koko ajan tuli ihmisiä ja koiria vastaan. Tulee niin mieleen aika ennen Viliä, kun vastaan kävelee ihminen joka jää kyselemään rodusta, koirasta ja muutenkin meidän yhteisestä elämästä. Ja lopuksi vielä kertoo, että itselläkin on pidempään ollut harkinnassa heelerin hankinta.
Nähtiin myös upea isovillakoira. Iso, valkoinen, jossa oli mustanruskeita laikkuja, aivan älyttömän mageen näkönen, vaikka en mikään villakoiraihminen muuten ole. Tai olen kyllä koiraihminen, eli tavallaan myös villakoiraihminen.
En oo koskaan nähnyt semmoista, ja jos oikein ymmärsin niin aika ainutlaatuinen se on Suomessa. Koiran omistaja oli tuonut sen Jenkkilästä, siellä se on sallittu ja yleisempi väri. Jäätiin vähän vahingossa pidemmäksikin aikaa juttelemaan kun koirat touhusivat omiaan, ja samalla sain kuulla rodun alkuperästä. Villiksen omistaja räpsi myös kuvia koirista, ehkä saan niitä joskus itselleni ja tänne jakoon! 
Eilen, sunnuntaina oli meidän superviikonlopun päätöspäivä. Klo 19 oli HSKH näyttelytreenit Ojangossa. Meistähän ei mitään näyttelijöitä tule, mutta tulipas todettua, että tarpeeseen tuo käynti tuli! Vili vierasti todella paljon kun kouluttaja tuli käpälöimään. Pöydällä käpälöinti meni paljon helpommin kuin maassa. Siinä siis meille tärkeä kehittämiskohde. En sitä ole tajunnutkaan aiemmin, ei kai ole ollut sellaista tilannetta, missä Vili ei itse ole mennyt ensin tutustumaan, sillonhan se ei pelkää mitään... Näyteltiin muuten ihan hyvin, kai! Katsotaan, saataisiko hiottua tuo käpälöiminen maaliskuuhun mennessä siten, että voitaisi osallistua HSKH mätsäreihin.
Näyttelytreenien jälkeen mentiin tekemään vähän agia ja tokoa. Lähinnä agia. Hyppy putki hyppy oli illan juttu. Harjoiteltiin myös herkkupalkan vaihtamista leluun, se meni hyvin siihen asti, kunnes Emmi ja Isla tuli tietenkin Vilin mielestä paremman lelun kanssa paikanpäälle Lähinnä vaan pidettiin hauskaa ja leikittiin. Lopussa huomasi koirastakin että nyt ollaan tehty tarpeeksi, ei oikein enää kiinnostanut mikään, lopetettiinkin sitten heti, kun saatiin yksi hyvä hyppy putki hyppy - sarja tehtyä Siitä sitten kotiin, iltapalalle ja iltalenkille. Iltalenkistä sen verran, että loppumatkan Vili pääsi kyydissä, kun kova pakkanen kävi pienen pojan toiseen taka- ja etujalkaan, eikä käveleminen näyttänyt enää mukavalta, oltiin kyllä onneksi jo ihan lähellä kotin.
Ja nyt ollaan tässä. Maanantai. Tänään ja huomenna otan ehkä itse vähän löysemmin, kun Jussilla on vapaata, ja se on koko päivän Vilin kanssa. Keskiviikkona sitten "paluu arkeen".
Hyppyä treenattiin ensin vaan kävelemällä yhdessä matalimman esteen yli muutaman kerran. Sen jälkeen kävelin esteen eteen ja annoin Vilille käskyn hyppy, joka on agilitystä tuttu. Kouluttaja neuvoi, että voin käyttää samaa jos se on jo koiralle tuttu, että harvoin koira yhdistää sitä agilityssä ja tokossa kuitenkaan samaksi (agilityssä vaarana olisi että koira pysähtyisi ja tokossa että koira jatkaisi matkaa, eikä pysähtyisikään esteen toiselle puolelle). Vili tajusi jopa jäädä seisomaan esteen toiselle puolelle. Pari kertaa sain tehtyä niinkin että se seisoi siellä niin kauan, että pääsin kävelemään vierelle.. Mutta ei pidä vielä tuulettaa, ne oli ehkä vahinkoja
Olisi pitänyt heti perjantaina käydä täällä kirjoittelemassa, koska tällä hetkellä en millään muista, mitä meille sanottiin kiertämisestä... Ainakin, että pitää vielä oikealta kiertämistä treenata. NIIN ja kun koira palaa kierrokselta niin voidaan siitä jatkaa perusasentoon tai jotain muuta. Se yhdistettäisi täten myös johonkin muuhun liikkeeseen.
Lopussa jokainen kurssilla ollut koira meni yksinään kehään tekemään jonkun tempun ja palasi takaisin aploodit saatuaan. Osa teki peruuttamista, osa noutoa ja sen semmoista... Varmistin vielä että saako se temppu siis olla mikä vaan, kyllä. No me mentiin sitten sinne kehään ja tehtiin "pupu"-liike, joka aiheutti pientä hilpeyttä
se oli kyllä tarkoituskin. Se liike on Vilin bravuuri, siksi valittiin se.Käytiin treenien jälkeen moikkaamassa hyvän ystäväni vanhempia, kun he tulivat käymään Jyväskylästä asti täällä Helsingissä. Vili oli tosi rauhallinen koko tuntisen, mitä vietettiin kaverini luona. Kotiin se oli kyllä lähdössä, mutta ei mitään hepuloinut ja antoi muiden esimerkiksi syödä aivan rauhassa. Siinä se on kyllä hyvä. Ei ole koskaan saanut meiltä mitään herkkuja meidän syödessä, ja voin hyvin jättää vaikka hampurilaisen lattialle ja lähteä hakemaan juomista eikä se edes katso hamppariin päin. Muuten se on kyllä hirveän ahne omien herkkujensa perään, ja todellinen varas jos jollain kaverilla on keppi tai lelu suussa.
Lauantaina meillä oli superulkoilupäivä. Käytiin pitkällä aamulenkillä kun oli aivan täydellinen, aurinkoinen pakkasilma! Sen jälkeen mentiin aamupalalle ja lähdettiin koirametsään kahdestaan. Siellä oli todella paljon autoja, ei mahduttu parkkipaikalle vaan jouduttiin jättämään auto tienvarteen. Se tarkoittaa aina sitä, että metsässä on paljon koirakavereita! Ja niinhän siellä olikin. Vilillä oli hurjan hauskaa, kun koko ajan tuli ihmisiä ja koiria vastaan. Tulee niin mieleen aika ennen Viliä, kun vastaan kävelee ihminen joka jää kyselemään rodusta, koirasta ja muutenkin meidän yhteisestä elämästä. Ja lopuksi vielä kertoo, että itselläkin on pidempään ollut harkinnassa heelerin hankinta.
Nähtiin myös upea isovillakoira. Iso, valkoinen, jossa oli mustanruskeita laikkuja, aivan älyttömän mageen näkönen, vaikka en mikään villakoiraihminen muuten ole. Tai olen kyllä koiraihminen, eli tavallaan myös villakoiraihminen.
En oo koskaan nähnyt semmoista, ja jos oikein ymmärsin niin aika ainutlaatuinen se on Suomessa. Koiran omistaja oli tuonut sen Jenkkilästä, siellä se on sallittu ja yleisempi väri. Jäätiin vähän vahingossa pidemmäksikin aikaa juttelemaan kun koirat touhusivat omiaan, ja samalla sain kuulla rodun alkuperästä. Villiksen omistaja räpsi myös kuvia koirista, ehkä saan niitä joskus itselleni ja tänne jakoon! Eilen, sunnuntaina oli meidän superviikonlopun päätöspäivä. Klo 19 oli HSKH näyttelytreenit Ojangossa. Meistähän ei mitään näyttelijöitä tule, mutta tulipas todettua, että tarpeeseen tuo käynti tuli! Vili vierasti todella paljon kun kouluttaja tuli käpälöimään. Pöydällä käpälöinti meni paljon helpommin kuin maassa. Siinä siis meille tärkeä kehittämiskohde. En sitä ole tajunnutkaan aiemmin, ei kai ole ollut sellaista tilannetta, missä Vili ei itse ole mennyt ensin tutustumaan, sillonhan se ei pelkää mitään... Näyteltiin muuten ihan hyvin, kai! Katsotaan, saataisiko hiottua tuo käpälöiminen maaliskuuhun mennessä siten, että voitaisi osallistua HSKH mätsäreihin.
Näyttelytreenien jälkeen mentiin tekemään vähän agia ja tokoa. Lähinnä agia. Hyppy putki hyppy oli illan juttu. Harjoiteltiin myös herkkupalkan vaihtamista leluun, se meni hyvin siihen asti, kunnes Emmi ja Isla tuli tietenkin Vilin mielestä paremman lelun kanssa paikanpäälle
Lähinnä vaan pidettiin hauskaa ja leikittiin. Lopussa huomasi koirastakin että nyt ollaan tehty tarpeeksi, ei oikein enää kiinnostanut mikään, lopetettiinkin sitten heti, kun saatiin yksi hyvä hyppy putki hyppy - sarja tehtyä Siitä sitten kotiin, iltapalalle ja iltalenkille. Iltalenkistä sen verran, että loppumatkan Vili pääsi kyydissä, kun kova pakkanen kävi pienen pojan toiseen taka- ja etujalkaan, eikä käveleminen näyttänyt enää mukavalta, oltiin kyllä onneksi jo ihan lähellä kotin.Ja nyt ollaan tässä. Maanantai. Tänään ja huomenna otan ehkä itse vähän löysemmin, kun Jussilla on vapaata, ja se on koko päivän Vilin kanssa. Keskiviikkona sitten "paluu arkeen".
Eiköhän ne ihastu toisiinsa.