Ilmoittauduin Vilin kanssa Lapuan Koiraharrastajien järjestämälle BH-kurssille, jonka vetää Kati Kahri. Ensimmäinen kerta oli 27.4.2015. Vähän jännitti mennä täysin uuteen ympäristöön, täysin uusien ihmisten eteen treenaamaan piiiiitkästä aikaa. Katin apukoutsina oli Jessica Ristimäki. Treenattiin BH-kaavan mukaisesti pareittain, mutta toki oma taso edellä.
Pariksi valikoitui nuori saksanpaimenkoirauros, joka toisaalta oli välinpitämätön meitä kohtaan, mutta kuitenkin hieman arvaamaton/varauksellinen. Välillä sitä mieltä, että me ei kuuluta samalle kentälle, mutta suurimman osan ajasta kuitenkin teki hienosti töitä. Meillä on yksi ihana saksanpaimenkoirakaveri Tuusulassa, Papu. Papu onkin ollut ainoa hyvä kokemus meidän koirille kyseisestä rodusta. Koskaan ei ole käynyt mitään, mutta sattuipa meidän lähistöllä ennen asumaan ongelmakoirakouluttaja, joka yritti saada erittäin epästabiileista saksanpaimenkoirista yhteiskuntakelpoisia. No ei niistä sen enempää.
Ensin tarkastettiin luoksepäästävyys. Menimme vuoronperään kaikkien kurssilaisten kanssa käymään tuomarin (Katin) luona. Tämän jälkeen siirryttiin pareittain kentälle, jossa ilmoittauduttiin tuomarille tyyliin: Hei, olen Johanna Jokinen ja osallistun BH-kokeeseen lancashire heeler Jarabindan Dojazz Vili Welin kanssa.
Me menimme ensin treenaamaan paikkamakuuta. Olosuhteet olivat hyvät. Lämmin ilma, kuiva nurmikko, mikäs siinä makoillessa. Vili olikin esimerkillisesti vajaa 3 minuuttia kuin tatti. Kerran haisteli ilmaa sekunnin-kaksi, mutta muuten tuijotti mua. BH-kokeen paikkamakuussa ohjaaja on selkä koiraan päin. Menin lopuksi vielä täyden mitan päähän (vähintään 30 askelta) hetkeksi aikaa, sieltä palasin Vilin luo palkaten rauhallisesti maahan. Kokeessa paikkamakuu tulee kestämään paljon pidempään. Suorittajasta riippuen suunnilleen 10 minuuttia.
Tämän jälkeen oli meidän vuoromme mennä suorittamaan muita osioita. Kaikki meni yllättävän hyvin pitkästä tauosta huolimatta. Saatiin hyviä vinkkejä, millä saadaan hiottua esim. seuraamista paljon paremmaksi. Olen pyrkinyt pitämään innokkuutta yllä nimenomaan seuruussa palkkaamalla hillittömästi sen enempää ajattelematta. Tällä hetkellä tilanne on se, että Vili on niin innoissaan lähdössä seuraamaan, että ensimmäinen askel on hyppy. Siihen yksinkertainen vinkki: "Seuraa"-käskyn jälkeen ei lähdetäkkään liikkeelle vaan palkataan sivulla pysymisestä.
Harmillisesti emme pääse kahdelle seuraavalle kerralle ja niitä seuraavista kerroista ei ole vielä tietoa. Voipi olla, että tämä jäi nyt yhden käyntikerran kurssiksi, mutta meillä ainakin oli kivaa. Tämän myötä liityin myös Lapuan koiraharrastajat ry:n jäseneksi.
Vähän mietityttäisi myös, että pitäisikö nyt oikeasti ruveta sitä BH-koetta katselemaan. Toisaalta, tarvitaan kyllä paaaljon enemmän treeniä, että ei tässä mikään kiire ole. Haluan, että Vili suorittaa kaikki liikkeet varmasti ennen koetta, eikä koetilanne ole se vaikein "treeni" mitä ollaan tekemässä, vaan se tehdään jo aiemmin.
Siellä se minun pieni BH-koirani odottelee vuoroaan. Symppis.
